Oikeisto riemastui ja vasemmisto vimmastui uskonnollisen pukeutumisen kiellosta ranskalaiskouluissa

Uskontoon viittaava pukeutuminen kiellettiin Ranskan valtion kouluissa jo vuonna 2004. Muslimien käyttämä ja koko vartalon peittävä abaya-vaate jäi harmaalle alueelle ja sen vuoro tuli nyt. Hallitus perusteli kieltoa abayan yleistymisellä kouluissa ja uskontoon viittaavan pukeutumisen aiheuttamilla jännitteillä opettajien ja vanhempien välillä.

Huivit ja kipat ovat olleet pannassa Ranskan valtion kouluissa jo pitkään ja nyt opetusministeri Gabriel Attal ilmoitti antavansa ”selkeät ohjeet kansallisella tasolla” myös koko kehon peittävien abaya-asujen kieltämiseksi.

– Kun luokkahuoneeseen astuu, ei oppilaiden uskontoa saa tunnistaa tämän ulkonäöstä, ministeri perusteli.

Keskustelu uskonnon ja opetuksen vaarallisesta yhdistelmästä voimistui Ranskassa lokakuussa vuonna 2020, kun radikalisoitunut tšetšeenimuslimi katkaisi historianopettaja Samuel Patyn kaulan Pariisissa vuonna 2020.

Murhan motiiviksi on kerrottu se, että Paty näytti oppilaille sananvapauskurssin yhteydessä satiirista profeetta Muhammed -sarjakuvaa.

Ranska on sekularistinen maa

Oikeistopuolueet olivat vaatineet kieltoa jo pitkään. Abaya-vaatetuksen käyttäminen ranskalaiskouluissa on tiettävästi lisääntynyt ja se on nostanut jännitteitä opettajien ja vanhempien välillä.

Sekularismi eli valtion ja uskonnon erottaminen toisistaan on ranskalaiskouluissa ollut perinteisesti kuuma aihe. Sekularismin kannattajat ovat väittäneet, että uskonto ja erityisesti islam on tunkeutunut Ranskassa ”julkiseen tilaan”.

Kriitikot puolestaan ​​sanovat, että uskonnolliset vähemmistöt kohtaavat syrjintää historiallisesti kristillisessä maassa.

Vasemmistolle ei käy

Vasemmistossa abyan kieltäminen tuomittiin laajasti kansalaisvapauksia rajoittavana tekona. Vasemmisto-opposition Clementine Autain kritisoi hallitusta pukeutumisen politisoinnista. Hänen mukaansa hallitukselle on ominaista muslimien ”pakkomielteinen torjuminen”.

Autainin mukaan kielto on perustuslain vastainen ja myös vastoin Ranskan valtion sekulaareja perusperiaatteita.

Abyan kielto on 34-vuotiaan ja kesällä opetusministerinä aloittaneen Attalin ensimmäinen poliittinen peliliike. Hänet on mainittu mahdollisena presidentti Emmanuel Macronin seuraajaehdokkaana tämän kauden päättyessä vuonna 2027.