
MATTI MATIKAINEN
Oikeusministeri Leena Meri: Rangaistuksia kiristetään, terrorismilainsäädäntöä laajennetaan, elinkautisesta oikeasti ikuinen ja vankipaikkoja lisää
Hallitus haluaa muuttaa kriminaalipolitiikan suuntaa Suomessa. Mallina on Pohjoismaissa yleinen rangaistustaso. Rangaistuksia kiristetään ja vankipaikkoja rakennetaan lisää. Oikeusministeriö kertoi meneillään olevista lakiuudistuksista tiistaina taustatilaisuudessa.
– Suomi on turvallinen maa, täällä uskaltaa kävellä yöllä yksin ja lapset voivat kulkea yksin kouluun. Meillä on täällä rauhalliset kadut, koulut ja kodit, kuvaili oikeusministeri Leena Meri tahtotilaa meneillään olevien kriminaalipoliittisten lakiuudistusten takana.
Hallitus tekee Meren mukaan paljon työtä kriminaalipolitiikan linjan muuttamiseksi. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten rangaistuksia ollaan kiristämässä, samoin on terrorismirikosten ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien tekojen laita. Myös elinkautiseen rangaistukseen on tulossa muutoksia.
– Parannamme tietojen vaihtoa viranomaisten välillä ja panostamme siihen, että erityisesti nuorten ja toki vanhempienkin rikoskierre katkeaa. Panostamme ennalta ehkäisyyn, Meri summasi.
Varmuusvankeudessa ei takarajaa
Mallina kriminaalipolitiikassa on pitkälti pohjoismainen yleinen rangaistustaso. Hallitus on kiristänyt rangaistusasteikkoja laittomien aseiden hallussapidosta ja katujengeihin liittyvien rikosten rangaistuksia on kovennettu. Ehdonalaisen vapauden järjestelmää on muutettu siten, että rikoksentekijä voi olla ensikertalainen vain kerran.
Vaarallisten vankien rangaistuksia kiristetään ottamalla käyttöön varmuusvankeus, joka tarkoittaa tuomion jatkumista niin kauan, ettei vangin enää katsota olevan vaarallinen yhteiskunnalle. Varmuusvankeudessa ei siten ole takarajaa tuomion pituudelle, joten tuomittu voi istua vankilassa koko loppuelämänsä.
Rangaistusten kiristykset merkitsevät 300 vankipaikan lisätarvetta ja hallituksella on taloudelliset valmiudet jopa 400 uuteen vankipaikkaan, jotka ovat tulossa käyttöön vuoteen 2027 mennessä. Vankiloiden turvatekniikkaan on siihenkin panostettu.
Oikeusministeriön hallinnonalalle lisärahoitusta
– Joka tapauksessa olen iloinen siitä, että tässä taloudellisessa tilanteessa oikeusministeriön hallinnonalan viranomaiset ovat saaneet merkittävää lisärahoitusta, Meri totesi.
Oikeusministeriön hallinnonala ponnistelee myös sen eteen, että prosessit tuomioistuimissa ja poliisin saralla kävisivät entistä sujuvammin ja siten kansalaisten oikeusturva paranisi. Istuntoja voidaan tulevaisuudessa pitää ”tietyin kriteerein” myös silloin, jos asianomainen ei ole syystä tai toisesta päässyt paikalle.
– Meillä on tulossa syyteneuvottelujen käyttöalan laajentaminen ja sakkomenettelyn uudistaminen, jonka puitteissa sakot voidaan antaa selkeästi riidattomissa asioissa eli kaikkea ei tarvitse viedä tuomioistuimiin.
Tekoäly avuksi tulkkaukseen
Tuomioistuimissa saatetaan käyttää jopa 100 eri kieltä, joka edellyttää tulkkien käyttöä. Tämä hidastaa oikeusprosesseja tulee lisäksi erittäin kalliiksi.
Oikeuslaitos onkin mahdollisesti ottamassa käyttöön AI-työkalun eli koneoppimispohjaisen tulkkausjärjestelmän, joka toimii jopa 60 eri kielellä. Järjestelmä on jo Ruotsissa koekäytössä asiakaspalvelutyössä ja sieltä pilotointi laajenee tuomioistuimiin ja syyttäjien piiriin.
– Tällä on saatavissa merkittäviä resurssisäästöjä, arviolta miljooniakin voi olla vuodessa säästettävissä ja tietysti se nopeuttaa oikeudenkäyntejä.
SUOMEN UUTISET
Lue myös
Hallitukselta raju kiristys vaarallisille vangeille – Vigelius: ”Sarjakuristajat kuuluvat pysyvästi telkien taakse”
Artikkeliin liittyvät aiheet
- AI-työkalu tekoälytulkki pohjoismainen rangaistustaso henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset rangaistusten kiristäminen lakiuudistukset vankipaikat vankipaikkojen lisääminen varmuusvankeus kriminaalipolitiikka AI elinkautinen Tuomioistuimet järjestäytynyt rikollisuus rikollisjengit Jengirikollisuus Oikeusministeriö Leena Meri Terrorismi
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








