

Oikeusministeriö lobbaa pakkoruotsia – rahoittaa ja mainostaa Facebookissa rkp-vaikuttajien masinoimaa kampanjaa
Molempi parempi –verkkokampanja voidaan nähdä esimerkkinä Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (rkp) onnistuneesta vaikuttamisen kanavoinnista.
Ruotsinkielisyyden puolesta toimiva Samarbetsforum-yhdistys tuottaa verkossa Molempi parempi –kampanjaa, joka tukee kaksikielisyyden säilyttämistä ja pakkoruotsia. Kampanja on julkaissut vuoden jokaisena viikkona verkkosivullaan uuden videohaastattelun, joissa julkisuuden henkilöt sekä monet muut kulttuurivaikuttajat puolustelevat ruotsin kielen asemaa Suomessa.
Videoilla esiintyvät muiden muassa uutisankkuri Peter Nyman, Ylen toimittaja Kaj Kunnas, näyttelijä Carl-Kristian Rundman sekä kirjailija Hilkka Olkinuora. Kaikissa puheenvuoroissa ruotsin kielen asemaa Suomessa tuetaan vahvasti, eikä kriittisiä kannanottoja ole esillä. Videohaastatteluissa pakkoruotsikeskustelu lähinnä leimataan vanhanaikaiseksi ja ikäväksi samoilla argumenteilla kuin pakkoruotsia kannattavat yleensäkin esittävät.
Oikeusministeriö tukee poliittista hanketta
Molempiparempi.fi –verkkosivulla kerrotaan, että kyseessä on lahja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Käytännössä Molempi parempi on kuitenkin poliittinen hanke kaksikielisyyden ja pakkoruotsin säilyttämisen puolesta. Siihen nähden on erikoista, että oikeusministeriö on ryhtynyt näkyvästi tukemaan kampanjaa ja siten lobbaamaan pakkoruotsin puolesta.
Oikeusministeriön logo on esillä kaikkien haastatteluvideoiden lopussa. Lisäksi oikeusministeriö jakaa kampanjan videoita Facebook-sivullaan. Suomen Uutisten tietojen mukaan oikeusministeriö on myös rahoittanut Molempi parempi – kampanjan suunnittelua ja ollut mukana alustavissa suunnitteluissa kampanjan toteuttamisesta.
Oikeusministeriön näkyvä asema kampanjassa on uutta siihen nähden, että ministeriöiden toiminta on yleensä neutraalia tiedotustoimintaa. Pakkoruotsin tukeminen siten poikkeaa tavanomaisesta ministeriöiden tiedotuslinjasta. Oikeusministeriön voidaankin katsoa ottavan kantaa kielipolitiikkaan vain yhdestä näkökulmasta.
Käytännössä rkp:n tuottama hanke
Molempi parempi –kampanja voidaan nähdä myös esimerkkinä Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (rkp) onnistuneesta vaikuttamisen kanavoinnista. Haastatteluvideoiden tuottajana toimii helsinkiläinen rkp-aktiivi Martina Harms-Aalto, joka oli keväällä ehdolla Helsingin valtuustoon rkp:n ehdokkaana. Harms-Aalto ilmoitti vaalien alla, kuinka hän haluaisi hyödyntää pääkaupungin hyväksi toimivaa kaksikielisyyttä.
Myös useat haastateltavat videoilla ovat Harms-Aallon rkp-puoluetovereita, jotka ovat olleet 2010-luvulla ehdolla rkp:n listoilta joko eduskuntavaaleissa tai kuntavaaleissa.
Videoilla esiintyvät henkilöt onkin valikoitu lähinnä sillä perusteella, ettei kenelläkään ole mitään kriittistä sanottavaa kaksikielisyydestä tai pakkoruotsista. Haastattelut ovat enimmäkseen yksipuolista hymistelyä, eikä kukaan nosta esille esimerkiksi pakollisesta kaksikielisyydestä aiheutuvia kuluja valtiontaloudelle.
Videohaastattelujen otsikoita ovat esimerkiksi: ”Jos ei lapsena opi suomea niin tulee vaikeuksia myöhemmällä iällä”, ”Sehän on meidän luonnollinen viitekehyksemme” ja ”On todella outoa, että kaksikielisyys nähdään uhkana”.
Pakotettu kaksikielisyys on turhaa ja kallista
Perussuomalaisten kanta pakkoruotsiin ja kaksikielisyyteen on selkeän kielteinen. Perussuomalaisten kielipoliittinen työryhmä huomautti jo 2014 kuinka ruotsin kielen pakollisuus heikentää merkittävästi maailman valtakielten osaamista. Pakkoruotsin vuoksi opetus painottuu suomen, englannin ja ruotsin ympärille, jolloin muiden kielten oppiminen kärsii. Pakkoruotsin opiskelu on myös omiaan heikentämään työllistymistä ja muita mahdollisuuksia kansainvälistyvässä maailmassa.
Pakollisesta kaksikielisyydestä aiheutuu huomattavia kuluja valtiontaloudelle. Esimerkiksi voidaan ottaa valtionosuudet, joissa valtio tukee kuntia kaksikielisten palveluiden tarjoamisessa sekä yleisessä valtionosuudessa että peruskoulutoimen valtionosuudessa. Näin ollen kaikki veronmaksajat joutuvat tukemaan keinotekoista kaksikielisyyttä valtionverotuksessa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on itse kielitieteilijä ja koulutukseltaan filosofian tohtori. Hän kuitenkin näkee pakkoruotsin ja ruotsin kielen aseman laajemminkin Suomessa pelkkänä kiusana ja harmina.
– Ei ole tätä päivää, että 95 prosentin enemmistölle tehdään kiusaa (pakkoruotsilla). Me emme tarvitse kahta kansalliskieltä, Halla-aho sanoi äskettäin Keskipohjanmaa-lehden haastattelussa. Hän esitti myös, kuinka kielitaitovaatimuksesta olisi luovuttava valtion viroissa, koska vain harva sitä tarvitsee.
– Ruotsinkieliset palvelut voidaan järjestellä esimerkiksi maakunnan tai kuntien tasolla, Halla-aho sanoi.
ilkka janhunen
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








