Oleskelulupien myöntäminen tiukentui – jatkossa hakijan omalla toiminnalla entistä enemmän vaikutusta

Jatkossa kielteisen oleskeluluvan voi saada esimerkiksi silloin, jos hakee ensimmäistä oleskelulupaa Suomesta. Ulkomaalaislain mukaan ensimmäistä oleskelulupaa on haettava ulkomailta. Suomesta ensimmäistä oleskelulupaa voi hakea poikkeustilanteissa, esimerkiksi jos on Suomen kansalaisen perheenjäsen, hakee oleskelulupaa Suomessa syntyneelle lapselle tai hakee opiskelijan tai tutkijan oleskelulupaa tai on opiskelijan tai tutkijan perheenjäsen.

Oleskelulupaa on haettava oman kansallisvaltionsa myöntämällä passilla. Jatkossa oleskelulupaa ei voi enää hakea esimerkiksi Suomen tai muun maan myöntämällä pakolaisen matkustusasiakirjalla tai muukalaispassilla.

Oleskelulupaa ei välttämättä enää jatkossa myönnetä, jos on poistunut Suomesta alle viisi vuotta sitten ja saanut avustusta siihen, että voi asettua kotimaahansa tai muuhun maahan.

Vilppiä ei enää suvaita

Jatkossa kielteisen oleskelulupapäätöksen voi saada myös, jos on esimerkiksi antanut viranomaiselle vääriä tietoja henkilöllisyydestään, kansalaisuudestaan tai Suomessa oleskelun todellisesta tarkoituksesta, toimittanut väärennettyjä asiakirjoja, oleskellut Suomessa laittomasti, tehnyt töitä Suomessa tietoisesti laittomasti eli ilman työnteko-oikeutta, tehnyt selvästi perusteettoman hakemuksen voidakseen jatkaa oleskelua maassa tai muilla tavoin pyrkinyt harhaanjohtamaan viranomaisia.

Lakimuutoksen tarkoitus on estää maahantulosäännösten kiertämistä entistä tehokkaammin ja varmistaa, että oleskelulupaharkinnassa kiinnitetään entistä määrätietoisemmin huomiota moitittavaan menettelyyn, vilpilliseen toimintaan ja väärinkäytöstilanteisiin. Tavoite on myös vahvistaa henkilöllisyyden todentamisen velvoittavuutta ja luotettavuutta sekä ehkäistä erilaisia hyväksikäyttötilanteita.

Lain tuomat tiukennukset koskevat oleskeluluvan hakijaa siinäkin tapauksessa, että hakemus on jätetty ennen syyskuuta, mutta päätöstä ei vielä ole tehty.