

Helsingin Sanomien 2017 julkaisema Viestikoekeskusta koskeva juttu. / HS
Onko Helsingin Sanomat kertonut satuja, valtionsalaisuuksia, molempia vai ei kumpaakaan? HS joutuu puntariin sekä Wille Rydmanista että turvallisuussalaisuuden paljastamisesta
Helsingin Sanomat on vakavassa paikassa. Mediayhtiön kolmea toimittajaa syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä. Jutun käsittely alkaa tulevana torstaina. Turvallisuusalaisuuden paljastamisesta voidaan tuomita vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.
HS julkaisi 2017 raflaavasti otsikoidun jutun ”Salaisuus kallion uumenissa – juuri kukaan ei tiedä, mitä tekee Puolustusvoimien Viestikoekeskus, mutta nyt HS:n saamat asiakirjat avaavat mysteerin”.
Pääkäsittely alkaa 29.9.
Tapauksessa epäiltiin toimittajien lisäksi aiemmin myös Helsingin Sanomien päätoimittajaa kaius Niemeä sekä toimituspäällikkö Esa Mäkistä. Helsingin Sanomien johto kuitenkin vaikeni, ja jätti ainoastaan alaiset syytettyjen penkille. Ratkaisu ei ole yhtiölle kunniaksi. On päivänselvää, etteivät rivitoimittajat yksin päätä tämäntasoisten juttujen julkaisusta.
Tapaus Wille Rydman
Poliisi ilmoitti perjantaina aloittavansa esitutkinnan artikkelista, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa 19. kesäkuuta.
Poliisi on tehnyt tapauksesta esiselvityksen ja päättänyt tutkinnan aloittamisesta.
Kokoomus oli aiemmin erottanut Rydmanin eduskuntaryhmästään.
Kansanedustaja Wille Rydman kommentoi tutkintapyyntöasiaa sivuillaan. Hän haastaa tapausta seuraavat arvioimaan, onko hänen suhteensa teyty oikeita johtopäätöksiä.
”Kansanedustajasta saa Suomessa puhua aika paljon potaskaa ilman pelkoa rikosoikeudellisista seuraamuksista. On puhuttava hyvin tuhtia soopaa, jotta voitaisiin epäillä kansanedustajaan kohdistuvasta perusmuotoisesta kunnianloukkauksesta. Jotta voitaisiin epäillä kansanedustajaan kohdistuvasta TÖRKEÄSTÄ kunnianloukkauksesta, on puhuttava aivan poikkeuksellisen sakeaa palturia. Ja puheet on kyettävä sellaisiksi myös osoittamaan.
Se, että poliisi on päättänyt käynnistää esitutkinnan Helsingin Sanomien julkaisemaan artikkeliin liittyen minuun kohdistuvasta törkeämuotoisesta kunnianloukkauksesta, on Suomessa varsin poikkeuksellista. Ennen esitutkintakynnyksen ylittymistä poliisin on pitänyt kyetä vakuuttumaan siitä, että epätavallisen sakeita pötypuheita vaikuttaa tosiaan julkaistun ja että väitteet ovat sellaisiksi myös osoitettavissa.
Kesäkuussa minut pakotettiin eroamaan liki kaikista tehtävistäni, koska oletettiin, että HS:n minusta maalaama kuva olisi tosi. Yritin konkreettisin todistein osoittaa, että HS ja sen lähteet valehtelevat. Todisteluni kaikui enimmäkseen kuuroille korville.
Poliisin nyt tekemä selvitys on ensimmäinen puolueettoman toimijan arvio HS-lehden esittämien väitteiden uskottavuudesta. Johtopäätöksenään poliisi katsoo, että artikkelin julkaisuun liittyen on syytä epäillä rikoksia tapahtuneen. Tutkintapyyntöni kohdistui sekä artikkelin kirjoittajien että useimpien sen haastattelemien henkilöiden toimintaan.
Nyt haastankin kaikki arvioimaan sitä, tehtiinkö minun suhteeni kesäkuussa oikeita johtopäätöksiä. Ja jos ei, niin olisiko nyt aika peruuttaa noista johtopäätöksistä. Ja jos aika ei ole nyt, niin koska sitten? Joskus vuosien päästäkö, kun oikeusprosessi oletettavien valituskierrostensa jälkeen on tullut päätökseensä? Ja jos vasta silloin, niin onko valta erottaa ja tuomita poliittisia päättäjiä todella ulkoistettu tiedotusvälineille, joiden väitteiden totuudenmukaisuudesta ainakaan poliisi ei ole vakuuttunut?
HS:n narratiivihan oli se, että ”yhdeksän naista” kertoo ”ahdistavista kokemuksista”. Ei muuten kertonut. Yksi yhdeksästä sanoi, että olisin pyytänyt kahville. Toinen yritti kieltää HS:ää siteeraamasta hänen poliisipuhutustaan, mutta HS siteerasi silti – ja vain siltä kohtaa, joka oli katsottavissa minun kannaltani kielteiseksi. Kolmas ei ollut kommentoinut asiaa sen enempää HS:lle kuin poliisillekaan, mutta hänenkin kokemuksensa tulkittiin HS:ssä silti ”ahdistavaksi”. Neljäs oli poliisille sanonut, että olin ollut ”painostava” mutta että en ollut lähestynyt fyysisesti. HS:lle hän ei ollut antanut haastattelua lainkaan, mutta HS laski hänetkin mukaan noihin ”yhdeksään”.
Lopuista viidestä neljän osalta olen poliisille tekemässäni tutkintapyynnössä eritellyt ja todistein osoittanut, miltä osin esitetyt väitteet ovat vääriä. Viidennenkin osalta olisin näin mielelläni tehnyt, jos todistusaineistoa vain olisi tarpeeksi. Oikeusvaltiossa kun syyllisyys pitää kyetä todistamaan eikä syyttömyys, vaikka HS:n ”tutkivat” journalistit päinvastaista edellyttävätkin.
Eräs HS:lle satuja kertonut henkilö intoutui jutun jälkeen tunnetusti väittämään minusta vieläkin perättömämpiä juttuja poliisille. Se tutkinta on edelleen kesken, mutta olen varsin optimistinen sen suhteen, että sekin tulee aikanaan päättymään kannaltani suotuisasti. Siihen osaltaan luovat uskoa myös poliisin tänäiset johtopäätökset.”
Tapausten käsittely jatkuu.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kokoomuspolitiikko kyseenalaistaa Wille Rydmania syyttävän ”Petran” tarinan

Halla-aho kertoo tapauksesta, jossa yksi Wille Rydman -jutun toimittajista painosti lapsiperheitä vahingoittaakseen inhokkipoliitikkoa – ”Hesarille MIKÄÄN rima ei ole liian matalalla”

Seiskan toimittaja kertoo oudosta vedätyksestä: 2019 Wille Rydmanille yritettiin virittää median avulla ansa – ”Teema liittyi nuoreen naiseen. Minulle syötettiin valheellista tietoa”

KRP käynnistää esitutkinnan seksuaalirikokseksesta, näin Wille Rydman vastaa: ”äimän käkenä”

Ronkainen: Syyllistyikö Hesari maanpetokseen?

Käräjäoikeus: Kotietsintä tietokonettaan tuhoavan HS-toimittajan kotiin oli laillinen, eikä lähdesuojaa rikottu

HS:n rikosasia puhuttaa – päätoimittaja Kaius Niemen väistelyä kuvataan ”säälittäväksi”, Halla-aho: ”Suurin osa toimittajista pystyy ihan hyvin tekemään työtään rikkomatta lakia”

Helsingin Sanomat ehdotti isänpäivän aamuna isänpäiväkorttien askartelusta luopumista – somekansalta täystyrmäys: ”Uskomatonta roskaa”

Wille Rydmania jahtaavalla HS-toimittajalla synkkä rikoshistoria: tuomittu useista törkeistä rikoksista – HS-johto: ”Täysi luottamus”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








