
”Oppositio odottaa, että hallitus korjaa puolessa vuodessa kaikkien edellisten hallitusten virheet”
Eduskunta väitteli keskiviikkona hallituksen lisäbudjetista. Oppositio koetti korventaa hallitusta työllisyysmäärärahojen tarpeesta, mutta hallitus puolusti itseään yhteistoimin yli puoluerajojen. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) sai lopulta vankat kehut valtiovarainministeri Alexander Stubbilta (kok.).
Stubb kuvasi lisäbudjettia alussa Microsoft-lisäbudjetiksi, koska sillä reagoidaan nopeasti varsinkin Salon seudulle tulleisiin satojen ihmisten irtisanomisiin. Jopa oppositio kiitti nopeasta reagoinnista Microsoftin irtisanomisiin, mutta keskustelu kääntyi kuitenkin väittelyyn työllisyysmäärärahojen riittävyydestä.
Oppositio ihmetteli kuitenkin, miksi työllisyysalalle esitettiin niin vähän määrärahoja, runsaat 20 miljoonaa euroa. Tarpeen väitettiin olevan 90 miljoonaa ja määrärahan riittävän vain Uudellemaalle.
Oppositio moitti etenkin sitä, että TE-keskuksilta on rahat lopussa niin, ettei työllistämistukia voida maksaa heille, joille olisi työpaikka, eikä starttirahoja voida maksaa.
– Melkein puoli miljoonaa ihmistä on ilman työtä, eikä starttirahoja voida maksaa, Eero Heinäluoma (sd.) pahoitteli.
Lindström: Edellisen hallituksen syy
Lindström muistutti vastauspuheenvuorossaan, että työllistämismäärärahojen loppuminen kaatui hänelle syliin heti, kun hän ryhtyi työministeriksi, samoin kuin työttömyyden kasvu, joka räjähtää käsiin.
Hän vastasi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteelle, joka kysyi, miksi Lindström tyytyy näpertelemään kymmenillä miljoonilla, kun tarvittaisiin sata miljoonaa.
– Te syytätte minua siitä, mitä te itse linjasitte vuoden alussa! Te korvamerkitsitte rahoja ja järjestitte ne niin jäykästi, ettei niitä voida käyttää jossakin muualla, Lindström moitti entistä valtionvarainministeriä.
Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Sampo Terho puolusti Lindströmiä: työpaikkojen luominen yksityissektorille perustuu kilpailukyvyn parantamiseen – ja siitä hallitus pitää huolta. Meillä ei ole enää varaa julkisen sektorin tempputyöllistämiseen. Oppositio odottaa, että hallitus korjaa puolessa vuodessa kaikkien edellisten hallitusten virheet, mutta se ei ole mahdollista, Terho totesi.
– Entä näpertely? Tässä ollaan tekemässä täydellistä muutosta työllisyyden hoitoon: yhä vähemmillä rahoilla pitää tehdä yhä paremmin. Me näpertelemme sitä, että tapasimme kaikkien TE-keskusten johtajat viime viikolla ja saimme heiltä erittäin hyvää palautetta: siellä on valmiutta tehdä asioita uudella tavalla. Kun ei ole rahaa laittaa niin paljon niin tehdään rahoilla järkevämpiä toimenpiteitä. Toimenpiteiden pitää vaikuttaa, Lindström linjasi.
Kokeilemalla voidaan löytää uusia keinoja
Lindström muistutti talouden isosta kuvasta: rahaa puuttuu kaikkialta ja hallitus koettaa saattaa valtakunnan taloutta samaan aikaan kuntoon.
Hän muistutti myös hallitusohjelmaan sisältyvistä kokeiluista: myös työllisyyden alalla voidaan kokeilla erilaisia asioita, onhan esitetty esimerkiksi irtisanomiskorvauksen käyttämistä starttirahana.
– Näin voimme saada kokemuksia siitä, mikä toimii. Palkkatuki ja starttiraha ovat sellaisia: niistä on hyötyä ja niihin kannattaa panostaa jatkossakin, Lindström totesi.
Ben Zyskowicz (kok.) puolusti myös Lindströmiä muistuttaen talouden suuresta kuvasta: hallitus puolustaa kilpailukykyä ja joutuu nyt turvautumaan keinoihin, jotka eivät näytä tasapainoisilta.
– Ratkaisu on SAK:n käsissä! Toivonkin, että kaikki tässä salissa, joilla on SAK-yhteyksiä, huolehtisivat siitä, että saisimme oikeudenmukaisemman ratkaisun, Zyskowicz kehotti.
Stubb puolusti Lindströmiä
Tässä vaiheessa Stubb tuki vankasti Lindströmiä:
– Haluan kiittää työministeriä siitä työstä, mitä hän tällä hetkellä tekee. Hän panee itsensä täysillä likoon 24/7. Se, että hän kirjallisesti esittää VM:lle 30 miljoonan euron määrärahaa ei tarkoita sitä, etteikö hän olisi puskenut päälle kuin härkä meidän kahdenvälisissä neuvotteluissamme. Hän on tehnyt kaikkensa sen eteen, että näitä työllisyysmäärärahoja lisättäisiin. Jos te haluatte jotakin syyttää, älkää syyttäkö työministeriä, vaan valtiovarainministeriä, jolla on tarjota tällä hetkellä valitettavasti vain ja ainoastaan niukkuutta, Stubb totesi.
Stubb toivoi, ettei hallituksen neljän vuoden päästä tarvitsisi käsitellä lisäbudjetissaan työllisyysmäärärahoja. Se tarkoittaa, että tilanne olisi parempi. Tavoittelemme yhä 110 000 uutta työpaikkaa ja 72 prosentin työllisyysastetta.
– Ja meillä on tällä hetkellä työministeri, joka panee suoraselkäisesti toimeen vaikeita päätöksiä, joita yhdessä hallitusohjelmassa teimme, Stubb kehui.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turunen: Lasketaan, riittävätkö SAK:n esitykset

Soini: Maanantaina on tärkeä päivä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








