Suomi kääntyy uuteen, loivaan nousuun vaikeiden talouden vaiheiden jälkeen. Näin arvioi valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) eduskunnassa tiistaina esitellessään hallituksen budjettiesitystä eduskunnalle.
– Olemme kaukana lopullisesta tavoitteesta. Suomi ei vielä näillä päätöksillä tule kuntoon. Vielä emme ole tavoittamassa työllisyystasoa, jolla voimme kestävästi turvata hyvinvoinnin tuleville sukupolville.
Mutta suunta on parempaan päin. Kasvu pyörii tänä ja tulevina vuosina vain yhden prosentin tuntumassa. Vaikka se on tämän päivän normaali, Orpon mukaan se ei vielä riitä. Ennusteen mukaan vuonna 2018 kokonaistuotanto on yhä lähes kolme prosenttia alemmalla tasolla kuin vuonna 2008.
– Suomella on siis pian takanaan hyvinvoinnin kasvattamisen osalta menetetty vuosikymmen, Orpo totesi.
Ekonomistien mukaan hallituksen talouslinjan perusviritys on oikea: se hillitsee velkaantumista, mutta ei estä nousua. Mutta tarvitaan lisää rakenteellisia uudistuksia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi.
Velkaelvytys ei ORpon mukaan kuitenkaan ratkaise Suomen talouden rakennemuutoksesta juontuvia ongelmia. Vuodesta 2009 alkaen Suomen valtio ja kunnat ovat velkaantuneet noin 9 prosentin vuosivauhtia.
– Olemme käyttäneet 70 miljardia euroa enemmän kuin olemme tienanneet. Siksi hallitus pyrkii parantamaan kilpailukykyä ja työllisyyttä, ratkaisemaan rakenteellisia ongelmia, tekemään verotuksesta kannustavampaa ja rakentamaan suomalaisille yrityksille parempaa toimintaympäristöä luoda Suomeen talouskasvua ja työtä. Tästä hyötyy jokainen suomalainen, Orpo vakuutti.
Uskoa tulevaisuuteen ovat tuoneet ennen kaikkea kilpailukykysopimus, joka toi myös 515 miljoonan euron veronalennukset, joita suunnataan myös pienituloisimmille ja eläkeläisille.
– Kiky-sopimuksen sisältämät maksumuutokset olisivat tuoneet veronkevennyksiä vain suurituloisille, mutta hallitus päätti omilla toimillaan kohdistaa veronalennuksia myös pieni- ja keskituloisille palkansaajille sekä eläkeläisille, Orpo kertoi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
