

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ovatko suurperheet syy jengiväkivaltaan – Ruotsissa pohditaan maahanmuuttajaperheiden tilannetta
Ruotsissa on herätty huomaamaan, että mitä enemmän lähiöissä on monilapsisia maahanmuuttajaperheitä, sitä helpommin sinne syntyy myös maahanmuuttajajengejä. Ongelmana ovat isättömät perheet, moniavioisuus ja tukien passivoiva vaikutus. Pitäisikö lapsilisille laittaa esimerkiksi kahden lapsen yläraja, pohtii ruotsalaistoimittaja.
Voivatko suuret lapsilaumat selittää jengiväkivaltaa, pohtii Expressen-lehden pääkirjoitustoimittaja Anna Dahlberg kolumnissaan. Maahanmuuttajalähiöissä on paljon yksinhuoltajaäitejä, joilla on neljästä kahdeksaan lasta, joiden isät ovat ehkä jo palanneet kotimaahansa tai perustaneet uusia suurperheitä. Luoko tämä ympäristö kasvupohjan lisääntyneelle jengirikollisuudelle?
Ruotsissa julkaistiin äskettäin rikostoimittaja Lasse Wierupin kirja Gangsterparadiset (Gangsterien paratiisi), joka kertoo, miten Ruotsista tuli jengirikollisuuden, ammuskeluiden ja räjäytysten luvattu maa. Kirja sisältää karttoja, joilla pyritään selittämään jengirikollisuuden taustatekijöitä.
Kirjan kartat perustuvat Lundin yliopiston kulttuurimaantieteen tutkija Nicklas Guldåkerin tutkimuksiin maahanmuuttajalähiöiden elinoloista ja lapsitiheydestä. Yhteydet ovat selvästi havaittavissa: mitä enemmän lapsia ja mitä heikommat elinolot tietyllä alueella on, sitä enemmän siellä on myös rikollisryhmiä ja avointa huumekauppaa.
Kriittinen massa muodostaa jengin
Esimerkiksi Göteborgissa Biskopsgårdenin lähiön eräässä osassa asuu noin 250 alle 15-vuotiasta poikaa 250×250 metrin alueella. Rikostoimittaja Wierup päättelee, että näin suuri lapsitiheys muodostaa kriittisen massan, joka on oiva kasvualusta rikollisverkostolle. Rikoksilla oireilevia nuoria ei tarvitse olla kuin muutama prosentti, kun heistä jo muodostuu 10-15 nuoren jengi.
Suomessakin usein mainittu patenttikeino on se, että syrjäytymisen estämiseen vaaditaan lisää rahaa ja resursseja. Expressenin pääkirjoitustoimittajan haastattelema Tukholman Rinkebyn ja Kistan lähiöiden sosiaalipäällikkö Helena Holmberg ei kuitenkaan pidä rahaa suurimpana ongelmana. Hänen mukaansa alueen sosiaalibudjetti riittää hyvin kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin. Ongelmat ovat syvemmällä.
Riittävistä resursseista ja ehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta alue on tilastojen kärjessä, kun puhutaan tukiriippuvuudesta, huonoista koulutuloksista ja ahtaasta asumisesta. Asumisen ahtaus johtuu usein siitä, että vaikka asunto olisi riittävän suuri yhdelle perheelle, siinä asuukin kaksi tai kolme perhettä, koska maahanmuuttajien kulttuuriin kuuluu tuttavien auttaminen, jos nämä eivät ole vielä saaneet omaa asuntoa Tukholmasta.
Isättömät perheet ovat ongelma
Ahdas asuminen johtaa siihen, että nuoret viettävät paljon aikaa ulkona ja ajautuvat helposti jengeihin tekemään pikku palveluksia huumekauppiaille, sosiaalityön päällikkö kertoo. Isättömät perheet ovat suuri ongelma. Hyvin monet äidit ovat käytännössä yksinhuoltajia.
– Monilla isillä on paljon lapsia muiden naisten kanssa. Jotkut ovat muuttaneet takaisin kotimaahansa, esimerkiksi Somaliaan, tai matkustavat edestakaisin, Helena Holmberg kertoo.
Naiset sen sijaan ovat sidottuja kotiinsa suuren lapsilauman kanssa.
– Tämä on valtava ongelma, sosiaalityön päällikkö kertoo. Monet naiset eivät ikinä opi ruotsia, vaan tarvitsevat tulkkia vielä kymmenenkin vuotta täällä asuttuaan, sosiaalityön päällikkö kertoo.
Tilastot kertovat karua kieltään
Maahanmuuttajalähiöitä kuvaavat tilastot ovat karuja. Erityisen ongelmallisissa lähiöistä asuvista 100 000 naisesta alle puolet käy töissä, kertoi Expressen pari vuotta sitten tekemässään reportaasissa koteihinsa suljetuista naisista.
Lähiöiden väestö on paljon nuorempaa kuin ruotsalaiset keskimäärin ja lapsia tehdään enemmän. Ruotsin tilastokeskuksen mukaan Ruotsissa syntyneillä naisilla on 45 vuoden ikään mennessä keskimäärin 1,93 lasta, kun taas esimerkiksi Somaliassa syntyneillä uusruotsalaisilla on 4,62 lasta.
Myös anteliaat lapsilisät kannustavat tekemään paljon lapsia. Esimerkiksi kuusilapsinen perhe saa pelkkinä lapsilisinä 11 740 kruunua (1150 euroa) kuukaudessa. Tämän lisäksi perhe saa tietenkin myös toimeentulotukea. Vertailun vuoksi Suomessa kuusilapsinen perhe saa lapsilisiä yhteensä 862 euroa.
Expressenin pääkirjoitustoimittaja toteaa, että tilanne on Ruotsin feministihallitukselle erittäin hankala: pitäisikö lapsilisiin laittaa vaikkapa kahden lapsen yläraja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lapsitiheys kulttuurimaantiede Nicklas Guldåker Gangsterparadiset Lasse Wierup Anna Dahlberg nuorisojengit Kista Rinkeby ongelmalähiöt huumekauppa Jengirikollisuus Lapsilisät Ruotsi maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Demarikansanedustaja vähätteli huonon maahanmuuttopolitiikan osuutta jengiväkivaltaan – Purra: ”Humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan”

PS kyselytunnilla: Haitallinen maahanmuutto on ongelmien juurisyy – hallitus haluton puuttumaan

Tulitus jatkuu Tukholmassa – jengiväkivaltaa ei näytä pysäyttävän kukaan

Mäkynen: Kaduilla riehuvat maahanmuuttajanuoret eivät halua sopeutua Suomeen – ”Vuosikausien rahan lappaaminen ei ole tuottanut, eikä tuota jatkossakaan haluttua tulosta”

Immonen: Suomi luisumassa Ruotsin tielle – ”Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka ja massamaahanmuutto johtavat maan lopulta totaaliseen kaaokseen”

Brittilehti: ”Ruotsista tuli maahanmuuttajamafian terrorisoima gangstereiden paratiisi – poliisi ja poliitikot kädettömiä rikollisten edessä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








