SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen mukaan eduskunnassa on häirintää. / LEHTIKUVA
Politiikan journalismin kärkiaihe tällä viikolla on SDP:n kansanedustajien avustajiin kohdistuva häirintä. Kohu alkoi, kun demariedustaja Ville Merinen kertoi Ylen dokumenttisarjassa Vallan algoritmi, että eräät kansanedustajat kohtelevat avustajiaan epäasiallisesti. SDP:n eduskuntaryhmän pääsihteeri Rami Lindström vahvisti asian Yle uutisille.
Merinen antoi ymmärtää, että avustajiin kohdistuu jopa fyysistä, seksuaalista ja henkistä väkivaltaa sekä kiusaamista ja ahdistelua, mutta ei yksilöinyt tapauksia tarkemmin. Media alkoi pian raportoida konkreettisista tapauksista SDP:n sisällä.
Esimerkiksi Ilta-Sanomat uutisoi useista SDP:hen kytkeytyvistä, vaietuista häirintätapauksista, joista tuorein oli viime vuoden lopulta eduskunnan pikkujoulujen jatkoilta karaokebaari Ihkussa, jossa SDP:n kansanedustaja oli kosketellut oman puolueensa avustajaa epäasiallisesti tanssilattialla.
Häirintä on siis erityisesti SDP:n sisäinen ongelma, koska tapauksia on useita nimenomaan SDP:n piirissä.
Valtamedia pyrkii kuitenkin nyt kehystämään asiaa ei pelkästään SDP:n ongelmana, vaan laajempana koko eduskunnan tai jopa poliittisen kulttuurin ilmiönä.
Helsingin Sanomat kertoo asiasta ikään kuin häirintä koskisi kaikkia puolueita. Hesari otsikoi tuoreen juttunsa ”eduskunnan avustajien huonon kohtelun” kautta ja kertoo avustajien kokemuksista yleisesti, vaikka lähtökohta on Merisen SDP-kommenteissa.
Hesarin pääkirjoituksessakin viitataan laveasti eduskunnan häirintään ja mieskansanedustajiin.
Yle on nostanut uuden juttunsa otsikkoon kansanedustaja Tytti Tuppuraisen, mutta myös Yle pyrkii laventamaan kohua yleistasoisella ”Eduskunnassa on häirintää” -juttukärjellä.
Uusisuomi.fi:n juttu aloittaa SDP:n myrskyllä mutta teksti siirtyy nopeasti ”eduskunnan häirintäkohuun” ja juttu kertoo, että häirintää on tapahtunut ”useiden puolueiden” piirissä, näin yleistäen asiaa koko instituutiolle.
MTV:n torstai-illan seitsemän uutisten alkujuonnon mukaan eduskunta-avustajiin kohdistuva epäasiallinen käytös on puhuttanut laajasti koko tämän viikon.
Julkisuudessa esillä olleet tapaukset ovat demarien sisäisiä ja kohu alkoi nimenomaan Merisen SDP:hen viittaavista kommenteista. Tästä huolimatta monet valtamedian jutut kertovat nyt tarinaa koko eduskunnan häirinnästä, ikään kuin häirintää tapahtuisi useissa puolueissa ja että se on systemaattinen ongelma.
Kehystys pyrkii yleistämään asiaa, jolloin SDP:n rooli sumenee taustalle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Lue lisää
Lue lisää
