

Antti Aimo-Koivisto
Pakkoruotsi syrjii ja syrjäyttää
Sivistysvaliokunta pui aloitetta ruotsin kielen valinnaisuudesta julkisella kuulemisella tiistaina eduskunnassa. Aloite jätettiin eduskuntaan jo viime vuoden maaliskuussa ja lähetekeskustelu käytiin viime toukokuussa. Nyt asiaa käsitellään sivistysvaliokunnassa.
Tekniikan tohtori Heikki Orsila Vapaa Kielivalinta ry:stä painotti puheenvuorossaan sitä, että koulutuksen täytyy sopeutua vastaamaan ajan vaatimuksia.
– Haluaisin, että koulutusta suunnattaisiin enemmän sellaisiin asioihin, joista on ihmisille hyötyä elämässä, esimerkiksi teknologiseen kehitykseen. On matemaattis-looginen totuus, että mikä tahansa pakollinen oppiaine on pois toisesta oppiaineesta, koska oppitunteihin on käytettävissä vain rajallinen aika, Orsila totesi.
Teknologia ei riipu ruotsista
Onko ruotsi sitten niin tärkeä kieli, että kaikkien pitäisi lukea sitä koulussa? Orsila korostaa, ettei tekninen kehitys tai sivistys ylipäänsä riipu ruotsin taidosta. Teknologinen kehitys riippuu siitä, että koululaisilla on mahdollisuuksia ja aikaa opiskella sitä tukevia asioita.
”Suomenkielisten ja koko yhteiskunnan edut vaativat nykyistä suvaitsevampaa ja joustavampaa kielipolitiikkaa”
– Pakollinen ruotsi on pois kaikista muista oppiaineista sekä teknologisesta kehityksestä. Kumpi on tärkeämpää: ruotsin kielen taito vai maailmankaikkeuden ymmärtäminen? Orsila kysyi.
Professori emeritus Erkki Pihkala muuttaisi ruotsin kielen valinnaiseksi muihin sitä tärkeämpiin kieliin nähden. Valinnaisuutta puoltaa sekin, että kielellisesti heikoimpien oppilaiden, joita on 10-15 prosenttia kaikista, taidot lukemisessa ja kirjoittamisessa jäävät liian heikoiksi toisen asteen opiskeluvalmiuksien kannalta.
– Tämä on omiaan edistämään peruskoulun jälkeistä syrjäytymistä. Näille oppilaille tulisi tarjota ruotsin tai muun oppilaalle vieraan kielen asemesta mahdollisuus tehostettuun äidinkielen oppimiseen, Pihkala sanoi.
Hän kysyi myös, ovatko suomalaiset ja muut EU-kansalaiset – kuten riikinruotsalaiset – yhdenvertaisessa asemassa toisen asteen opiskelijoina Suomessa. Ahvenanmaalaisilla ei ole ollut pakkosuomea peruskouluissaan vuodesta 2007 lähtien.
Yhteiskunnan etu vaatii joustavaa kielipolitiikkaa
Yhteiskuntatieteiden tohtori ja professori Ilmari Rostilan mielestä suomenkielisten ja koko yhteiskunnan edut vaativat nykyistä suvaitsevampaa ja joustavampaa kielipolitiikkaa.
Perustuslain mukainen kieliväestöjen tasapuolinen kohtelu ei nykykäytännöissä toteudu, koska nyt sovelletut perusteet ovat toiselle väestölle edulliset ja toiselle epäedulliset. Rostilan organisoima aloite pyrkii korjaamaan perusteet tasapuolisiksi.
– Ruotsin opiskelun pakollisuus perustuu yhteiskunnan, ei yksilön tarpeeseen. Ruotsinkieliselle tämä yhteiskunnan tarve on sama kuin yksilön tarve. Suomenkieliselle ei, koska suuri osa kansasta ei tarvitse ruotsin kieltä arkielämässään, toisin kuin ruotsinkieliset suomen kieltä.
– Ruotsin kieli – osana suomalaisten identiteettiä – ei ole myöskään sellainen suomenkielisten tarve, josta valtio voisi määrätä. Tämäkin ruotsin pakollisuuden peruste on siis vähintäänkin kiistanalainen, Rostila totesi.
Tulkkausta myös ruotsinkielisille?
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola kysyi keskustelussa, kuinka paljon halvemmaksi tulisi hoitaa myös ruotsinkielisten palvelut tulkkien avulla sen sijaan, että opetettaisiin kaikille ruotsia. Hän totesi, että nykyäänkin ruotsinkieliset palvelevat toisiaan ruotsiksi ja muille puhutaan suomea.
Tulkkien käyttö onnistui Eerolan mukaan hänen aiemmalla työpaikallaan Kotkan pakolaisten vastaanottokeskuksessa.
Kuvassa Erkki Pihkala, Heikki Orsila ja Ilmari Rostila.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kielialoite keräsi eduskunnassa pitkän keskustelun

Jussi Niinistö: Pakkoruotsi ei ole perustuslaissa

Virtanen: Pimitettiinkö pakkoruotsi-kuuleminen eduskunnassa?

Tutkimus sen todisti – leijonanosa karsastaa pakkoruotsia

”Yritetäänkö ruotsin kieltä koskeva kansalaisaloite haudata valiokuntaan?” – asia Raija Vahasalon käsissä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








