

Vesa Moilanen
Pakolaiskriisi myllertää Euroopassa uudella vaihteella
Viime vuonna ennennäkemättömiin mittoihin paisunut pakolaiskriisi on järisyttänyt Eurooppaa monella tavalla: raja-aitoja on pystytetty, henkilöpapereita kysellään, mantereelle saapuneiden rekisteröinti takkuaa ja kansalaismielipiteet jyrkkenevät likimain jokaisessa maassa. Miltä Euroopan tuleva vuosi näyttää pakolaiskriisissä?
Ruotsi vaati 4.1. alkaen Tanskasta tulevilta henkilöllisyyspaperit, sillä Ruotsiin on saapunut lukuisia paperittomia siirtolaisia. Ruotsin mukaan tämä on turvallisuusuhka. Ruotsi langettaa liikennöitsijöille tuntuvan uhkasakon jokaisesta papereitta Ruotsiin saapuvasta henkilöstä.
Tanska on Ruotsin päätöksestä nyreissään. Tarkastukset hidastavat myös työmatkaliikennettä. Tarkastuksien tehokkuudesta kielii tosin se, että Tanska on aloittanut vastaavat tarkastukset Saksan vastaisella rajallaan.
EU:n kolossaalinen ohjelma kutistunut lilliputiksi
Kahdeksan kuukautta sitten EU-päättäjät sopivat määräenemmistöpäätöksellä turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta eri EU-maihin, koska Kreikkaan ja Italiaan oli rantautunut kymmeniä tuhansia pakolaisia. Uudelleensijoitettavien määrää kasvatettiin myöhemmin. Heitä pitäisi olla nyt 160 000.
Euroopan komission laskelmista selviää, että uudelleensijoituksia on tehty vain 272 ihmisen edestä. Mikäli ohjelma polkee tällä tavoin lähes paikoillaan, olisi uudelleensijoitusohjelma päätöksessään noin 392 vuoden kuluttua.
Uudelleensijoitusohjelma pahassa vastatuulessa
Mahtipontisista puheista ja lupauksista huolimatta ohjelman toteutus takkuaa likimain kaikilla rintamilla. EU-mailla ei ole riittävästi paikkoja, joihin uudelleensijoitettavat turvapaikanhakijat voisi majoittaa. Majoitus vaatii useimmiten myös valtavia infrastruktuurihankkeita. Monilla EU-mailla on kuitenkin rahoitus kiven alla, sillä eurokriisistä puhjenneet velkajuhlat tulisi vaihtaa vyönkiristykseen.
Osa EU-maista ei tosin haluaisi ottaa vastaan turvapaikanhakijoita. Osa EU-maista haluaisi valita käsin parhaiten koulutetut ja kielitaitoisimmat turvapaikanhakijat.
Myös maanosaan tulleiden käsitykset ovat ristiriidassa uudelleensijoitusohjelman kanssa. Turvapaikanhakijat pelkäävät jäävänsä jumiin esimerkiksi Kreikkaan, jos heidät rekisteröidään Kreikassa.
Valtaosalla on myös vääränlaiset käsitykset siitä, mitä Eurooppa voi heille tarjota. Erityisesti ihmissalakuljettajat ovat antaneet perin erheellistä tietoa siitä, mitä matkaajat voivat Euroopalta odottaa. Monella saapujalla on siten selkeä käsitys siitä, mihin EU-maahan he hakeutuvat. Tällöin he tuskin suostuvat tulevansa uudelleensijoitetuksi esimerkiksi Romaniaan tai Bulgariaan.
Ovatko raja-aidat sittenkin vastaus?
Unkarin pääministeri Viktor Orbán rikkoi EU-tabun pystyttämällä raja-aitoja maan rajoilleen. Orbánin tiukka suhtautuminen pakolaiskriisin hoitoon tyrmättiin täysin.
Nyt raja-aitoja ja -tarkastuksia on otettu käyttöön useammassa EU-maassa. Schengen-sopimuksen mukaan sopijamaiden välistä vapaata ja kontrolloimatonta ihmisliikennettä voidaan rajoittaa tilapäisesti.
Toistaiseksi esimerkiksi Kreikasta matkustetaan omin päin kohti pohjoista, koska rekisteröinti on hidasta ja odotusajat voivat kestää kuukausia. Valvomattomien rajojen vuoksi omatoiminen matkailu on ollut monin verroin joutuisampaa.
Mutta mikäli aidat nousevat saapumismaiden rajoille, voi tilanne muuttua oleellisesti. Tämä voisi tehdä asianmukaisesta rekisteröinnistä houkuttelevampaa. Vastaavasti monen EU-maan johtajan on helpompi taistella ”holtitonta maahantuloa” vastaan.
Vaikeneminen on kultaa – populisteille
Saksassa Kölnin kaupungin poliisitiedotus vuoden vaihteen yön tapahtumista on herättänyt vilkasta keskustelua niin sosiaalisessa mediassa kuin valtaapitävien keskuudessa. Keskustelun pääteemana ei ole aina ollut se, mitä tuona yönä tapahtui. Debatin polttopisteessä on ollut myös se, miksi poliisi vaikeni asiasta niin monta päivää.
Vaikeneminen heikentää kansalaisten luottamusta järjestelmään. Kölnin uudenvuoden yönä ”pohjoisafrikkalaisten ja Lähi-idästä tulleiden näköiset” miehet ahdistelivat naispuolisia juhlijoita.
– Meillä on multikulttuurisessa Kölnissä useita muslimeja. Nämä olivat humalaisia rikollisia, totesi rikosten uhreiksi joutuneiden yhdistyksen edustaja Marianne Weich.
Saksan päähallituspuolueen CDU:n ja tämän baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n kärkihahmoja on kuitenkin valittanut poliisin tiedotuksen takkuamista. Vaikenemista ovat toruneet muun muassa CDU:n Jens Spahn ja CSU:n Stephan Mayer.
Vaihtoehto Saksalle -puolueen puheenjohtaja Frauke Petry kirjoitti yhteisöpalvelu Twitterissä viestin maan liittokansleri Angela Merkelille. Petry kysyy Merkeliltä: ”Rouva Merkel, joko Saksa on näiden rikosaaltojen ja seksuaalisten hyökkäyksien jälkeen teille riittävän värikäs ja kansainvälinen?”
Frau #Merkel stellen Sie d.Sicherheit&Ordnung in Deutschland wieder her!https://t.co/MtYHTbWuXQ
Grenzen Schließen! pic.twitter.com/kYOqkoDuW7— Frauke Petry (@FraukePetry) January 5, 2016
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruoho: Lasten ja naisten turvallisuusuhkien vähättelyn on loputtava!

EU:lta loppuu pian aika pakolaiskriisin hoitamiseksi

Eerola: ”Perheenyhdistäminen tehtävä mahdollisimman vaikeaksi – Suomi voisi kerrankin toimia ensimmäisenä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








