LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kokoaikaisten palkansaajien ostovoima kasvoi 3,5 prosenttia vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä verrattuna edellisvuoteen. Nimellisansiot nousivat samalla tahdilla, kun kuluttajahinnat pysyivät ennallaan. Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund iloitsee kehityksestä ja arvioi, että koko ostovoimakuoppa umpeutuu todennäköisesti jo tänä vuonna.
Suomalaisten palkansaajien ansiot kasvoivat tuntuvasti vuoden 2025 viimeisellä vuosineljänneksellä ja myös vuositasolla, kertoo Tilastokeskus.
Hyvinvointialueilla nimellisansiot nousivat eniten, peräti 6,7 prosenttia. Etlan vanhempi tutkija Ville Kaitila kommentoi X:ssä kehitystä hurjaksi.
– Julkinen sote-sektori pamautti pöytään taas kovat ansiotason kasvuprosentit.
Julkinen #sote-sektori pamautti pöytään taas kovat #ansiotason kasvuprosentit. Indeksi (2. kuva) kertoo hurjasta kehityksestä.#JulkinenTalouspic.twitter.com/knqJgVnt8R
— Ville Kaitila (@VilleKaitila) February 5, 2026
Valtion budjettitaloudessa ansiot nousivat vähiten, 2,6 prosenttia. Muilla sektoreilla kasvu vaihteli 2,7–5,2 prosentin välillä.
Vuoden 2024 ansiotasoindeksi nousi 3,4 prosenttia, ja reaaliansiot kasvoivat 1,8 prosenttia. Säännöllisten ansioiden indeksi vahvistui 3,9 prosenttia. Teollisuusliiton Timo Eklund kiteyttää tilanteen Iltalehdelle näin:
– Siitä pitää kyllä olla iloinen. Vaikuttaa siltä, että ostovoimakuoppa, jota on yritetty palkankorotuksilla kuroa umpeen, on kuroutumassa umpeen selkeästi nopeammin kuin mitä vielä alkuvuodesta odotettiin.
– Siihen, että päästäisiin vuoden 2021 toisen neljänneksen lähtötasoon, on matkaa enää yksi prosentti.
Eklund uskoo, että koko kuoppa kurotaan umpeen hyvin todennäköisesti jo tänä vuonna. Myös Etlan Aki Kangasharju totesi keskiviikkona talouden suunnan kääntyneen nousuun, vaikka se näkyy ensin työllisyydessä eikä heti tuotannossa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomen taloudella on ensi vuonna erinomaiset mahdollisuudet päästä kiinni talouskasvuun, Kauppalehti kirjoittaa. Edellytyksiä paremmalle kehitykselle löytyy, ja ennusteet povaavat jo kasvua.
Valtiovarainministeri Riikka Purra puolusti maanantaina Ylen A-studiossa hallituksen veronkevennyspolitiikkaa. Vaikka julkisen talouden sopeutus on käynnissä, kokonaisveroaste jopa kevenee tällä hallituskaudella. Purra myös korostaa, että veronmaksajan rahan käyttämisessä on syytä olla tarkkana.
Kotitalouksien ostovoima on kääntynyt kasvuun ja vahvistuu entisestään vuonna 2026. Arvonlisäveron kevennys elintarvikkeissa ja muissa arjen perushyödykkeissä on yksi tekijä tässä myönteisessä kehityksessä.
Perussuomalaiset näkee, että nykyisen hallituksen toteuttama ostovoiman korjauspaketti tuottaa tulosta ja suunta on oikea. Edellisen hallituksen aikana suunta suomalaisten ostovoimassa oli täysin päinvastainen.
Veronmaksajain Keskusliiton mukaan keskituloisen palkansaajan ostovoima nousee vuonna 2026 vihdoin samalle tasolle kuin vuonna 2020. Korkean inflaation vuosina 2021–2023 ostovoima romahti yhtä paljon kuin sen arvioidaan nyt kasvavan vuosina 2024–2026. Positiivista käännettä ovat vauhdittaneet reaalipalkkojen nousu ja veronkevennykset, jotka ovat taittaneet aiemmat veronkiristykset.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
