

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
VTT Pasi Holm: Kummitteleeko uusi eurokriisi nurkan takana?
Trump on asettanut presidenttikautensa alussa uusia tuontitulleja Kanadalle, Meksikolle ja Kiinalle. Mikäli Yhdysvallat asettaa tuontitulleja EU-maille, EU:n vastatullit Yhdysvalloille ovat todennäköisiä. Kehityskulku olisi myrkkyä Suomen kaltaisille pienille eurooppalaisille maille, jotka ovat riippuvaisia ulkomaankaupasta, sekä tuonnista että viennistä. Vienti vaikeutuisi, tuonti kallistuisi ja inflaatio kiihtyisi osin myös euron arvon heikkenemisen myötä. VTT Pasi Holm arvioi, voisiko kehitys johtaa asteittain uuteen eurokriisiin.
Taloushistoriaan perustuva kokemusperäinen väittämä on, että Euroopan talouskriiseihin johtava kehitys on usein alkanut Yhdysvalloista. 1990-luvun laman juurisyy oli Yhdysvalloista alkanut rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen. Euroopan maat seurasivat vuorotellen perässä ja vapauttivat omia rahoitusmarkkinoitaan. Suomessa rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen johti yhdessä neuvostokaupan romahtamisen kanssa syvään lamaan.
Finanssikriisin 2007-2009 alkujuuret olivat Yhdysvaltain maksukyvyttömien asiakkaiden holtiton asuntoluototus, liittovaltion painostuksesta. Asuntoluottoja, erityisesti takaisinmaksukyvyltään keskimääräistä lainaajaa heikommille lainanottajille myönnettyjä ns. subprime-lainoja, arvopaperistettiin niputtamalla lainoista edelleenmyytäviä, nimellisarvoltaan monikymmenkertaisia johdannaisia kansainvälisille rahoitusmarkkinoille.
Yhdysvaltain asuntoluottokriisi muuttui finanssikriisiksi, kun asuntolainapankkien luottotappiot alkoivat kertautua lainoista muodostettuihin, nimellisarvoltaan monikymmenkertaisiin johdannaisiin. Epävarmuus pankkien ja rahoituslaitosten taloudellisesta tilasta kasvoi voimakkaasti. Finanssikriisi muuttui eurokriisiksi, kun rahoitusmarkkinat asuntoluottokriisin seurauksena seuraavaksi kiinnittivät huomiota Euroopan maiden julkisen talouden kestävyyteen ja kykyyn hoitaa maittensa pankkien vaikeuksia.
Suomen julkinen talous pysynyt alijäämäisenä eurokriisistä lähtien
Euroalueen nykyinen taloudellinen tilanne ei ole kauniisti sanottuna kovinkaan vahva kestämään taloudellisia takaiskuja. Talouskasvu on ollut vuosia heikkoa, poliittinen tilanne Saksassa ja Ranskassa epävakaata, Ukrainan kriisi pakottaa kasvattamaan puolustusmenoja ja Ukrainan tukeminen vie resursseja, jotka rahoitetaan velalla.
Viimeksi eurokriisi iski maihin, joiden sekä julkinen talous että vaihtotase olivat olleet alijäämäisiä vuosien ajan. Tuolloin tikunnokassa olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Nyt tikunnokassa voivat olla useat Itä-Euroopan maat sekä Ranska ja Suomi.
Suomen julkinen talous on ollut yhtäjaksoisesti alijäämäinen eurokriisistä lähtien. Vaihtotase, joka kuvaa koko kansantalouden velkaantumista, tasapainottui onneksi viime vuonna pitkään kestäneen alijäämäajan jälkeen.
Suomen on vältettävä kriisimaan leima
Rahoitusmarkkinoita rauhoittanevat Petteri Orpon ja Riikka Purran hallituksen määrätietoiset julkisen talouden tasapainottamistoimet. Ne osoittavat, että Suomi suhtautuu vakavasti velkaantumiseen ja vahvistaa edelleen käsitystä, että Suomi hoitaa velkansa.
Julkisessa keskustelussa on esitetty näkemyksiä, että Suomi voisi tasapainottaa julkista taloutta asteittain tulevien lähivuosien aikana. Mielestäni turvallisinta olisi tasapainottaa julkista taloutta etupainotteisesti. Kauppasota uhkaa heikentää Suomen talouskehitystä ja näin lisätä painetta julkisen talouden alijäämään.
Valtion kasvavan velkaantumisen riskinä ei ehkä niinkään ole uhka euroalueen alijäämämenettelyyn joutumisesta, vaan kriisimaan leiman välttäminen mahdollisessa uudessa eurokriisissä. Suomen maine rahoitusmarkkinoilla on pääomaa siinä missä perinteisempikin pääoma.
Pasi Holm, VTT
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tuonti alijäämämenettely Petteri Orpon hallitus tuontitullit ulkomaankauppa talouskriisi Kauppasota Finanssikriisi Julkinen talous Riikka Purra Donald Trump Alijäämä Vienti Pasi Holm Yhdysvallat Inflaatio Eurokriisi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskela: Hyvinvointivaltion tulevaisuus edellyttää vahvaa julkista taloutta

Koskenkylä: Suomen työmarkkinoiden toiminnan tehokkuus on heikentynyt jo pitkään, hallitus pyrkii kääntämään suunnan

Kauppasota loppui ennen kuin ehti alkaakaan – Kanada ja Meksiko haluavat rajadiilin USA:n kanssa
Asiantuntijat olivat sitä mieltä, että Trump "ampui itseään jalkaan" asettamalla naapurimaille 25 prosentin tullimaksut. Koko maailma pelkäsi suurta kauppasotaa. Nyt näyttää siltä, että presidentti Trump ei halunnutkaan kauppasotaa vaan sodan huumeita vastaan. Ja naapurimaat ovat valmiita tekemään Yhdysvaltain kanssa diilin rajavalvontaa koskien. Pelätty kauppasota vältettiin alle kahdessa vuorokaudessa.

Valtiovarainministeri Purra moittii opposition talousvaihtoehtoja toiveajattelusta ja konkretian puutteesta – ”Taikaseinäsosialismi ei toimi”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








