VTT Pasi Holm: Kummitteleeko uusi eurokriisi nurkan takana?

Taloushistoriaan perustuva kokemusperäinen väittämä on, että Euroopan talouskriiseihin johtava kehitys on usein alkanut Yhdysvalloista. 1990-luvun laman juurisyy oli Yhdysvalloista alkanut rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen. Euroopan maat seurasivat vuorotellen perässä ja vapauttivat omia rahoitusmarkkinoitaan. Suomessa rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen johti yhdessä neuvostokaupan romahtamisen kanssa syvään lamaan.

Finanssikriisin 2007-2009 alkujuuret olivat Yhdysvaltain maksukyvyttömien asiakkaiden holtiton asuntoluototus, liittovaltion painostuksesta. Asuntoluottoja, erityisesti takaisinmaksukyvyltään keskimääräistä lainaajaa heikommille lainanottajille myönnettyjä ns. subprime-lainoja, arvopaperistettiin niputtamalla lainoista edelleenmyytäviä, nimellisarvoltaan monikymmenkertaisia johdannaisia kansainvälisille rahoitusmarkkinoille.

Yhdysvaltain asuntoluottokriisi muuttui finanssikriisiksi, kun asuntolainapankkien luottotappiot alkoivat kertautua lainoista muodostettuihin, nimellisarvoltaan monikymmenkertaisiin johdannaisiin. Epävarmuus pankkien ja rahoituslaitosten taloudellisesta tilasta kasvoi voimakkaasti. Finanssikriisi muuttui eurokriisiksi, kun rahoitusmarkkinat asuntoluottokriisin seurauksena seuraavaksi kiinnittivät huomiota Euroopan maiden julkisen talouden kestävyyteen ja kykyyn hoitaa maittensa pankkien vaikeuksia.

Suomen julkinen talous pysynyt alijäämäisenä eurokriisistä lähtien

Euroalueen nykyinen taloudellinen tilanne ei ole kauniisti sanottuna kovinkaan vahva kestämään taloudellisia takaiskuja. Talouskasvu on ollut vuosia heikkoa, poliittinen tilanne Saksassa ja Ranskassa epävakaata, Ukrainan kriisi pakottaa kasvattamaan puolustusmenoja ja Ukrainan tukeminen vie resursseja, jotka rahoitetaan velalla.

Viimeksi eurokriisi iski maihin, joiden sekä julkinen talous että vaihtotase olivat olleet alijäämäisiä vuosien ajan. Tuolloin tikunnokassa olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Nyt tikunnokassa voivat olla useat Itä-Euroopan maat sekä Ranska ja Suomi.

Suomen julkinen talous on ollut yhtäjaksoisesti alijäämäinen eurokriisistä lähtien. Vaihtotase, joka kuvaa koko kansantalouden velkaantumista, tasapainottui onneksi viime vuonna pitkään kestäneen alijäämäajan jälkeen.

Suomen on vältettävä kriisimaan leima

Rahoitusmarkkinoita rauhoittanevat Petteri Orpon ja Riikka Purran hallituksen määrätietoiset julkisen talouden tasapainottamistoimet. Ne osoittavat, että Suomi suhtautuu vakavasti velkaantumiseen ja vahvistaa edelleen käsitystä, että Suomi hoitaa velkansa.

Julkisessa keskustelussa on esitetty näkemyksiä, että Suomi voisi tasapainottaa julkista taloutta asteittain tulevien lähivuosien aikana. Mielestäni turvallisinta olisi tasapainottaa julkista taloutta etupainotteisesti. Kauppasota uhkaa heikentää Suomen talouskehitystä ja näin lisätä painetta julkisen talouden alijäämään.

Valtion kasvavan velkaantumisen riskinä ei ehkä niinkään ole uhka euroalueen alijäämämenettelyyn joutumisesta, vaan kriisimaan leiman välttäminen mahdollisessa uudessa eurokriisissä. Suomen maine rahoitusmarkkinoilla on pääomaa siinä missä perinteisempikin pääoma.