

MATTI MATIKAINEN
Peltokangas: Maatalousyritysten kannattavuutta tulee parantaa – ”Ruokatuotannon omavaraisuus on Suomen turvatakuu”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas puhui tänään perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa uudistuksista ja toimista, jotka tähtäävät maaseudun elvyttämiseen ja suomalaisen maataloustuottajan aseman parantamiseen. Peltokangas huomautti, että ruokatuotannon omavaraisuus on Suomelle myös huoltovarmuuskysymys, joka korostuu vallitsevassa maailmantilanteessa.
Suomalaiset maatalousyrittäjät ovat ahdingossa energian, lannoitteiden ja rehujen kohoavien kustannusten vuoksi. Maatalouden ahdinko alkoi kuitenkin jo kauan ennen Venäjän Ukrainassa aloittamaa sotaa.
Kansanedustaja Mauri Peltokangas sanoo, että on tullut aika ryhtyä parantamaan suomalaisten maataloustuottajien toimintaedellytyksiä ja maatalousyritysten kannattavuutta.
– Maan ja metsän antimia tuottavat, jalostavat ja kuljettavat yritykset luovat hyvinvointia koko Suomelle ja ovat maaseutuasutuksen perusta. Kotimaisen puhtaan ruoan saatavuus ja korkea omavaraisuusaste on tärkeää. Samalla voimme entistä paremmin pitää koko maan asuttuna, Peltokangas sanoo.
Hän huomauttaa, että ruokatuotannon omavaraisuus on samalla myös Suomen turvatakuu.
– Ruokatuotannon omavaraisuus on Suomelle huoltovarmuuskysymys, joka vain korostuu vallitsevassa maailmantilanteessa.
Verot alemmaksi, turha byrokratia pois
Peltokangas toteaa, että sääntelyn ja byrokratian keventäminen ja verotuksen alentaminen helpottavat kaikkia yrityksiä, myös kotimaista maatalousyrittäjää.
– Työkalupakissa on jatkossa oltava sekä suoria veronkevennyksiä että entistä laajempia verovähennysmahdollisuuksia, jotta tuotannon kustannuksia saadaan kevennettyä. Myös esimerkiksi kiinteistöveron poistaminen maatalouskiinteistöistä auttaisi tuottajia.
Suomen hallituksen hellimä ajatus vihreästä siirtymästä pahentaa maatalousyrittäjän asemaa. Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen kärkihankkeena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035, vaikka EU:n osalta tavoite on asetettu 15 vuotta myöhemmäksi vuoteen 2050.
Peltokangas pitää Suomen tavoitetta liian kunnianhimoisena. Peltokangas myös huomauttaa, että EU-tasolla katsottuna suomalaiset maatalousyrittäjät eivät ylipäätään ole samassa asemassa eurooppalaisiin kollegoihinsa nähden.
– Laajasti katsottuna tukipolitiikassa Euroopassa on alueita, joita kohdellaan paremmin kuin Suomea. EU:ssa ei riittävän syvällisesti ymmärretä Suomen erityisasemaa: me olemme pussin perällä ja tuotannon kustannukset ovat korkeampia kuin eteläisessä Euroopassa. Tämän tilanteen balansoiminen on ensiarvoisen tärkeää.
Maataloustuet pois EU:lta
Peltokangas katsoo, että Suomen ääni on muutenkin jäänyt EU:ssa taka-alalle maa- ja metsätaloutta koskevassa päätöksenteossa. Kansanedustajan mukaan Suomen tulisi toimia EU:ssa huomattavasti itsekkäämmin kuin nyt. Suunnan muutos edellyttää ryhtiliikettä EU-pöydissä.
– Suomen täytyy pyrkiä vaikuttamaan ennakoiden ja aktiivisesti päätöksentekoon. Valtionjohdon ja sidosryhmien on tiivistettävä yhteistyötä ja oltava entistä proaktiivisempia ja määrätietoisempia vaikuttamistyössä. Tarpeen mukaan on myös osattava sanoa ei, jos Suomen etu sitä vaatii.
Pidemmällä tähtäimellä myös maataloustuet tulisi saada pois EU:lta takaisin Suomessa päätettäväksi.
– Päätösvallan valuminen EU:lle on sitonut käsiä ja saanut aikaan sen, että kilpailu on suomalaiselle yrittäjälle mahdottoman vaikeaa. Tuotteiden osalta edellytyksiä kyllä olisi, sillä puhtaille ja antibioottivapaille sekä eettisesti tuotetuille suomalaistuotteille kyllä on kysyntää maailmalla, Peltokangas sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ylikunnianhimoinen ilmastopolitiikka lannoitteet energian hinnannousu vihreä siirtymä ilmastotoimet omavaraisuus maataloustuet ilmastotavoitteet ruuantuotanto yrittäjät kotimainen ruoka Mauri Peltokangas Sääntely Sanna Marin Metsätalous Huoltovarmuus perussuomalaiset Maatalous hallitus verotus EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Sekä Nato-jäsenyyden kannatusta että sen vastustusta ohjaa Venäjän pelko

Syyllistävä ”Greta Thunberg -politiikka” ei vähennä päästöjä tai suojele luontoa – Ranne: Ilmastotoimissa tarvitaan malttia ja itsesuojeluvaistoa

Immonen: Suomella ei ole tulevaisuutta, jos maahanmuuton laatuun ja määrään ei puututa nopeasti tehokkailla toimilla

Meri: Kriminaalipolitiikkaan ja rangaistuksiin tarvitaan järkeä – ”Vakavista rikoksista tuomittujen tulee istua tuomiot loppuun asti”

Ruoantuottajien jaksamista on tuettava – Elomaa: ”Pelissä on valtavat panokset”

Purra vaatii hallitusta laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen: Maailman ”onnellisimmassa” maassa on pitkät leipäjonot – suomalaisten verovarat käytettävä omien kansalaisten hyvinvointiin

Hollantilainen EU-komissaari alkoi opastaa Hakkaraista metsien käytöstä – kuittasi takaisin: ”Neuvommeko me suomalaiset teitä tulppaanin kasvatuksessa?”

Reijonen vaatii metsänomistajien hankintahakkuun verovapauden nostoa: ”Verovapauden kiintiön nostaminen toisi ansaintamielessä helpotusta myös maatalousyrittäjille”

Kansanedustaja Juha Mäenpää tuohtui hallituksen nöyristelystä: ”Olemmeko itsenäinen valtio, jos emme saa itse omista veroistamme päättää?”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








