

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perheiden ja lastensuojelun yhteistyö avainasemassa: ”Jos halutaan, että lapsi paranee, kaikkien pitäisi puhaltaa yhteen hiileen”
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään järjestämässä lastensuojeluillassa pääsivät kansanedustajien ja panelistien lisäksi ääneen lastensuojelun toimenpiteet joko suoraan tai välillisesti kokeneet ihmiset.
Lastensuojelussa on paljon epäkohtia. Tämänkertaisen lastensuojeluillan aiheena olivat lastensuojelun asenteet ja ideologia.
– Paljon on hyvää, mutta ehkä on jotain korjattavaakin, Juha Mäenpää totesi.
– Erityisopettajataustalla tunnistan lastensuojelun tarpeen ja ymmärrän, että moni päätöksistä on tarpeellisia ja hyvästä syystä tehtyjä. Saamani palautteen ja kokemuksien perusteella on kuitenkin selvää, että järjestelmässä on myös merkittäviä ongelmia.
Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa järjestetyn tilaisuuden paneelikeskustelussa mukana olivat Mäenpään lisäksi tilaisuuden toinen järjestäjä, toimittaja Maria Asunta, isoäiti Sari, varatuomari Leeni Ikonen, psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman, eduskunnan varapuhemies Juho Eerola sekä kansanedustaja Kaisa Juuso.
Sijoitetut lapset haavoittuvassa asemassa
Mäenpää korosti, että Suomessa on erittäin päteviä lastensuojelua liiketoimintana harjoittavia yrityksiä, jotka tekevät työtään sydämellä ja kutsumuksesta. Kuitenkin jos lastensuojelua harjoittavat konsernit tai terveysjätit, saattaa lasten etu jäädä voitontavoittelun jälkeen toiseksi.
Mäenpään viittaama korjaustarve on nostettu viime vuosina esiin myös mediassa. Yle uutisoi marraskuussa 2021 Helsingin, Itä-Suomen ja Oxfordin yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta, joka paljasti kuinka sijoitettujen lasten tilanne oli aikuisuuden kynnyksellä muuhun väestöön verrattuna keskimääräistä heikompi kaikilla tutkituilla elämänalueilla.
Sijoitettujen lasten tilanne oli kaikilla tutkituilla hyvinvoinnin ja terveyden mittareilla huonompi myös verrattuna sisaruksiin, joita ei ollut sijoitettu.
Lastensuojelu puhuttaa kansalaisia
Eduskunnan varapuhemies Juho Eerola korosti puheenvuorossaan, kuinka suuri kysyntä lastensuojeluaiheisille tapahtumille on. Tämän todisti lastensuojeluiltaan saapunut runsaslukuinen yleisö. Eerola vertasi Kansalaisinfossa olevan yleisön määrää translakia eduskunnan päärakennuksen parvella seuraavaan yleisöön.
– Eduskunnan lehtereillä, jotka ovat vapaana kaikelle kansalle, on tällä hetkellä reilusti vähemmän kuuntelemassa, mitä tässä pienessä tilassa, huomautti Eerola ja harmitteli, ettei voinut jäädä pidemmäksi aikaan kuuntelemaan lastensuojeluasiaa, sillä joutui lähtemään johtamaan eduskunnan täysistuntoa.
Perheterapialla apua yhteistyöhön
Psykiatriksi opiskellessaan Ben Furmania alkoi kiinnostamaan perheterapia, ja siihen hän lopulta erikoistui. Perheterapia on ammatillinen ja tietoinen pyrkimys ja keino tutkia, ymmärtää ja hoitaa perheensisäisessä vuorovaikutuksessa ja yksittäisillä perheenjäsenillä esiintyviä häiriöitä ja niiden aiheuttamaa kärsimystä.
Furman korosti omassa puheenvuorossaan, että jos maailmaa katsoo perheterapeuttisten silmälasien läpi, näkee sen eri valossa. Silloin lähtee automaattisesti kuromaan sosiaalista verkostoa mukaan siihen työhön ja yrittää sieltä sellaisia ihmisiä, jotka voisivat auttaa.
– Onko sinulla isoäitiä? Onko sinulla kummitätiä? Onko sinulla kavereita? Voisiko niitä jotenkin hyödyntää? Furman havainnollisti tapaansa lähestyä haasteita.
Hän painotti, että jos sijoitus halutaan saada onnistumaan, pitäisi tehdä hyvää yhteistyötä perheen kanssa. Lapsen elämän keskeiset henkilöt eivät saisi olla riidoissa keskenään, koska lapsi on vielä ongelmallisempi aistiessaan tilanteen.
– Lasten ongelmat pitäisi aina hoitaa yhteistyössä. Jos halutaan, että lapsi paranee, kaikkien pitäisi puhaltaa yhteen hiileen, painotti Furman viitaten erityisesti biologisiin vanhempiin ja sijaisvanhempiin.
– Perheterapia tarkoittaa sitä, että miten koko joukkue saadaan puhaltamaan yhteen hiileen.
Ei laki vaan asenteet
Furmanin mukaan lastensuojelulaki itsessään ei vielä ratkaise ongelmia, koska asenteet ovat hänestä paljon merkityksellisempiä.
– On olemassa maita, joissa on todella hieno lastensuojelulaki mutta erittäin huonot käytännöt. Sitten on olemassa sellaisia maita, joissa on huono lastensuojelulaki, mutta kuitenkin hyvät käytännöt, perusteli hän näkemystään.
Varatuomari Leeni Ikonen keskittyi niin ikään asenteisiin lain sijasta. Hänen mukaansa sosiaalisen perimän teoria estää järkiperäisen ajattelun sosiaalityöntekijöiden kohdalla.
– Sosiaalisen perimän teoria tarkoittaa sitä, että sosiaalialalla uskotaan, että kun lapsi siirretään pois sukunsa piiristä, niin vältetään kaltoinkohtelut ja huonot mallit, Ikonen selitti.
Kolmas lastensuojeluilta tulossa
Jo toistamiseen järjestetty lastensuojeluilta on saamassa jatkoa helmikuun lopulla.
– Vaikka olen luullut tietäväni tästä asiasta kohtuullisen paljon, niin tänä iltanakin opin taas paljon uutta, Mäenpää myönsi ja kiitti lämpimästi kaikkia osallistujia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Leeni Ikonen perheterapia Ben Furman sijoituspäätös perheet sosiaalitoimi ongelmat yhteistyö Maria Asunta Kaisa Juuso Juha Mäenpää Juho Eerola Lapset ja nuoret lastensuojelu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Lastensuojelussa monia ongelmia – Mäenpää lisäisi perheille kotiin tuotavaa apua

Lastensuojelun tilanne on hälyttävä – kansanedustaja Antikainen: ”Hallituksen ja eduskunnan puututtava tilanteeseen”

Laitosnuoret mukaan lastensuojelun uudistamiseen, toivoo kansanedustaja Sanna Antikainen (video)

Antikainen: Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitoa ei voi siirtää koronan jälkeiseen aikaan – monen lapsen ja nuoren kohdalla oikeasti henki kyseessä

Alakouluihin palkattava opettajien tueksi terapeuttisia valmiuksia omaavia aikuisia ilman opetusvelvollisuutta – Koposen esittelemä toimintamalli etenee eduskunnassa

Koponen tyrmää translain: Tämä ei ole kenenkään etu – eikä paranna myöskään transihmisten asemaa

Ministeri Kiuru ohitti Simulan kysymyksen äitien terveysongelmista – Simula: ”Eikö äitien jaksamista oteta tosissaan?”

Mäenpää: Muuttamalla toimintatapoja paremmiksi lastensuojelusta voisi säästää jopa 500 miljoonaa euroa

Käsittelyajat kohtuuttoman pitkiä – Mäenpää siirtäisi lastensuojeluasiat käräjäoikeuksien ratkaistaviksi
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








