

LEHTIKUVA
Peruselämän kustannukset karkaavat käsistä: Polttoaineiden, sähkön ja lämmitysenergian hinnannousu sekä sote tietävät ankaria aikoja suomalaisille
Syksyn mittaan on kuulunut huolestuttavia uutisia siitä, kuinka kansalaisten elämän ja hyvinvoinnin perusedellytykset kallistuvat kaiken aikaa. Hintakehitys on jäänyt pandemian varjoon mutta saattaa merkitä monelle oman talouden tenkkapoota.
Sähköpostiin ponnahti tieto verkkopankkiin saapuneesta kolmen kuukauden sähkölaskusta: 188 euroa. Vuosi sitten samaan aikaan samalla kulutuksella keskikokoisen kerrostaloasunnon sähkölasku oli 136 euroa. Lämmitys ja kuuma vesi maksetaan erikseen yhtiövastikkeessa. Pisti miettimään.
Huomasin ”yllättäen”, että sopimukseni perustuu sähkön pörssinoteeraukseen ja hinta vaihtelee siten tunneittain. Se tarkoittaa ainakin tällä hetkellä kalleinta mahdollista vaihtoehtoa energian kuluttajalle. Loppuviikosta sähkön hinta huiteli tasolla 25 c/kWh. Muutamaa päivää aikaisemmin pörssisähkö oli ollut vielä neljä kertaa kalliimpaa.
Vaihdoin sähkösopimukseni kiinteähintaiseen ja sopimusaika on nyt kaksi vuotta. Hinta oli runsaat 8 c/kWh eikä se ymmärtääkseni muutu sopimuskauden aikana. Energiayhtiön suosituin, toistaiseksi voimassa oleva sopimustyyppi maksaa tällä hetkellä lähes 11 c/ kWh. Vielä viime viikolla se maksoi himpun päälle 8 senttiä.
Sähköautoilu kallistuu hinnankorotusten myötä ja lisääntyvä sähköajoneuvojen määrä nostaa sähkön kulutusta ja vaatii lisää tuotantokapasiteettia. Ehkäpä pian aletaan vaatia ”positiivista diskriminaatiota ympäristöystävälliselle yksityisautoilulle”. Sähköauton hankintatuen lisäksi. Rikkaat kaupunkilaiset kiittävät.
Asuminen kallistuu kamalasti
Sähköllä omakotitaloaan lämmittävän ilme on kuin naarasnorsun ahterilla jo nyt ja hymy hyytyy pian myös kerrostalon asukilla. Kaukolämmön hinta on rajussa nousussa ainakin niiden kuntien alueella, joiden voimalat pyörivät fossiilisilla polttoaineilla. Asunto-osakeyhtiöiden hoitovastikkeet nousevat ja myös kiinteistöyhtiöt nostavat jollain aikataululla vuokria.
Helsingissä energiayhtiö Helen ilmoitti elokuussa nostavansa kaukolämmön hintaa 29,9 prosentilla. Korotustahti on ollut rivakkaa aiempinakin vuosina. Hintaa ajavat yhä ylemmäksi kivihiilen ja maakaasun valmisteverojen korotukset, päästöoikeuksien ja sähkön sekä yleensäkin polttoaineiden hinnannousu. Joku voisi puhua jopa piiloverosta.
– Poliittisilla päätöksillä Suomessa ja EU:ssa on haluttu olla etujoukoissa fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisessa. Tämä linjaus tarkoittaa hyvin nopeaa siirtymää vähäpäästöisiin energiamuotoihin, josta taas seuraa huomattavia hintapaineita energiamarkkinoilla. Helsingin osalta näköpiirissä ovat 50 prosentin hinnankorotukset kaukolämpömaksuihin alle vuodessa, toteaa kirjoituksessaan Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä.
Sote tulee kalliiksi
Viranomaisten omien laskelmien mukaan sote-ratkaisu tulee vaatimaan ylimääräistä rahoitusta vuodesta 2023 alkaen. Lisäraha eli 6,4 miljardin vaje tarkoittaa kuntaveroksi muutettuna viiden prosenttiyksikön korotusta. Kunnallisveroprosentti on tänä vuonna keskimäärin 20,02 eli siitä voi jokainen sitten aistia, mitä tuleman pitää.
Keskituloiselle eli kolmisen tonnia ja rapiat kuussa tienaavalle lisää maksettavaa kertyy 1800 euroa vuodessa. Keskituloiselle pariskunnalle lisävero olisi 3 400 euroa.
Merkittävä syy kustannusten nousuun on suomalaisten ikääntyminen. Saattaa myös olla, että lisärahoituksen tarve on vieläkin laskettu alakanttiin.
Inflaatio nostaa hintoja
Euroalueen inflaatio on villiintynyt ennätysvauhtiin, kun kallistuvat energiahinnat piiskaavat kuluttajahintoja ylöspäin. Hinnat nousivat marraskuussa 4,9 prosenttia. Inflaatio ei vielä näy suuremmin palkkakehityksessä ja tämä viittaa asiantuntijoiden mukaan siihen, että nykyinen hintojen nousu ja rahan arvon aleneminen on luonteeltaan tilapäistä.
Euro on heikentynyt suhteessa dollariin eli kaikki dollareissa ostettava tavara ja raaka-aineet ovat kallistuneet kesän jälkeen noin 7 prosenttia. Näin jatkunee myös ensi vuonna, sillä Yhdysvaltain keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa eli nostaa korkoja nopeammin kuin Euroopan keskuspankki. Tähän tosin liittyy melkoisia varauksia. Jos pandemia yltyy todella pahaksi, koronnostot saattavat Yhdysvalloissakin jäädä tekemättä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- dollari kunnallisveroprosentti hintapaineet vähäpäästöiset energiamuodot Mika Heikkilä energiamarkkinat kaasu kaukolämmön hinta lämpö väestön ikääntyminen keskuspankki polttonesteiden hinta päästöoikeudet Kiinteistöliitto pandemia sähkön hinta sähkö päästötavoitteet Kivihiili Päästökauppa Euroalue Fossiiliset polttoaineet Inflaatio Euro sote
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomessa on nyt EU-alueen kolmanneksi kallein bensa – Tavio: ”Autoilijoilta kerätään rahaa, joka menee kehitysapuna Afrikkaan”

Kokoomus ei halua keventää polttoaineen verotusta – perussuomalaiset pitävät korkeita pumppuhintoja kurittamisena

Purra: ”Mikäli koko hallituskausi olisi edistetty perussuomalaista politiikkaa, suomalaisella olisi omassa maassaan muutakin kuin maksajan rooli”

Perussuomalaiset: Hallituksen autettava suomalaisia sähkölaskujen kanssa – kiilusilmäinen ilmastopolitiikka vain pahentaa asiaa

Hukari kirjoittaa sähkön hinnan rajusta noususta ja ministerin ennustuksesta: mikäli vihreiden politikointi saa kulkea talouden edellä, sammuvat Euroopan valot, kirjaimellisesti

Antikainen: Onko hallituksen perintö maakuntien Suomelle köyhyys ja sähkölaskujen maksattaminen sossussa?

Energiakriisi rokottaa EU-maiden budjetteja – osa päättäjistä haluaisi helpotuksia päästökauppaan

Polttoaineiden hinnat pilvissä – kasvavat ilmastotoimet ajavat suomalaisia energiaköyhyyteen: ”Kyllähän tämä hirvittää”

Ammattidiesel otettava käyttöön Suomessa – bensakuskiakin paleltaa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








