

PS ARKISTO
Perussuomalainen avaruusfyysikko: Suomi osallistukoon ilmastotalkoisiin – omalla, oikeudenmukaisella panoksellaan
Filosofian tohtori ja avaruusfyysikko Tiera Laitinen liittyi perussuomalaisiin, koska puolue puhui kielipolitiikasta, vapaasta maahanmuutosta ja Euroopan unionin liittovaltiokehityksestä samalla tavalla kuin hän itse.
Kangasalla syntynyt Tiera Laitinen lähti lukion jälkeen opiskelemaan teoreettista fysiikkaa Helsingin yliopistoon, jossa hän viihtyi aluksi melko hyvin. Opintojen loppuvaiheessa häntä alkoi harmittaa se, että yhtäkkiä suomenkielinen opetus käytännössä loppui tyystin.
Valmistuttuaan maisteriksi vuonna 2003 hän hakeutui Ilmatieteen laitokselle, jossa hän tutki Auringon aktiivisuuden vaikutusta maapallon lähiavaruuteen. Väiteltyään tohtoriksi vuonna 2007 Laitinen työskenteli kaksi vuotta Ruotsin avaruusfysiikan laitoksella (IRF).
– Jatko-opintovuosien jälkeen halusin tehdä sellaista työtä, jolla olisi enemmän ja konkreettisempaa merkitystä kuin tieteellisessä perustutkimuksessa. Revontulten ennustaminen oli yksi sellainen konkreettinen avaruusfysiikan soveltamisala, jota pääsin toteuttamaan tutun Ilmatieteen laitoksen sisällä. Revontulia ei pysty ennustamaan lainkaan niin tarkasti kuin säätä, mutta tiettyjä todennäköisyyksiä niille pystyy laskemaan.
– Tämä on yksi tapa avata avaruustutkimusta tavallisille ihmisille. Revontulethan ovat Suomessa hyvä matkailuvaltti, jota voisi hyödyntää enemmänkin turistien houkuttelemiseksi erityisesti Lappiin, Laitinen uskoo.
Vapaa maahanmuutto aiheuttaa ongelmia
Politiikka alkoi kiinnostaa Laitista opiskeluaikojen jälkeen. Perussuomalaisiin häntä veti muun muassa se, että puolueen taholta esitetyt kommentit olivat linjassa hänen omien kielipoliittisten ajatustensa kanssa. Myös liian vapaa maahanmuutto kehitysmaista aiheuttaa Euroopassa suuria yhteiskunnallisia ongelmia, jotka on aiheellista ottaa vakavasti.
– Hädänalaisia ihmisiä pitää auttaa ja tukea, mutta tuki pitää kohdistaa oikeassa avuntarpeessa oleviin. Nämä ihmiset eivät pakolaisleireiltä Suomeen juuri päädy, sanoo Laitinen.
Myös Euroopan unioni on mennyt jo aivan liian pitkälle liittovaltiokehityksessä, jota Laitinen vastustaa ja jota muut puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta näyttävät kaikessa hiljaisuudessa tukevan. Näistä syistä Laitinen liittyi puolueeseen ensimmäisen jytkyn jälkeen vuonna 2011 ja on siitä lähtien ollut mukana paikallisyhdistyksen toiminnassa ja keväällä kuntavaaliehdokkaana.
Härski temppu loikkareilta
Liikunnallinen Laitinen harrastaa muun muassa polkupyöräilyä, melontaa, hiihtoa, laskettelua, brasilialaista jujutsua sekä retkeilyä ja vaelluksia luonnossa, varsinkin Suomen kansallispuistoissa mutta myös Alpeilla ja Pohjoismaiden korkeammilla vuorilla. Hän on myös hyvin perehtynyt vanhaan suomalaiseen kansanrunouteen ja osaa itsekin kirjoittaa kalevalaiseen runomittaan, vaikka ei omien sanojensa mukaan erityisen lahjakas runoilija olekaan. Lisäksi hän kuuluu Suomalaisuuden liiton ja Ursan hallituksiin.
Laitinen synkistyy puheen siirtyessä eduskuntaryhmän hajoamiseen alkukesällä, sillä loikanneiden joukossa oli paljon ihmisiä, joita hän arvosti ja joiden hän olisi suonut jatkavan puolueen johtotehtävissä.
– Mielestäni perussuomalaisten olisi hyvä muuttaa retoriikkaansa salonkikelpoisemmaksi, ettei vahingossakaan synnytettäisi kuvaa ihmisvastaisuudesta. Mutta tämä loikkaus oli kyllä niin härskisti suunniteltu ja toteutettu, ettei tulisi mieleenikään lähteä loikkareita tukemaan.
– On kaksinaamaista yhtenä päivänä vakuuttaa ystävyyttä ja yhtenäisyyttä ja seuraavana puukottaa härskisti selkään. Itse aion pysyä vakaasti alkuperäisten perussuomalaisten jäsenenä, sanoo Laitinen.
Luonnonsuojelua oikealla panoksella
Omasta puolestaan Laitinen toivoo, että perussuomalaiset puolueena panostaisi enemmän omaan ympäristöpoliittiseen ohjelmatyöhön ja ympäristönsuojeluun, sillä luonnon ja erityisesti suomalaisen luonnon suojelu on Laitiselle tärkeää.
– Ymmärrän tietysti, että kaikkea ei voi suojella ja metsäteollisuuttakin tarvitaan. Mutta kaikkea luonnonsuojelua ei myöskään pitäisi nähdä pelkästään metsäteollisuuden esteenä tai hidasteena. Ilmastonmuutos pitää ottaa vakavasti ja Suomen tulee osallistua ilmastotalkoisiin myös, omalla oikeudenmukaisella ja väestömäärään suhteutetulla panoksellaan.
– Myös maan tiede- ja koulutuspoliittiseen ohjelmaan voisi panostaa enemmän omia ohjelmia jatkokehittämällä, erityisesti korkeakoulutuksen ja tiedepolitiikan osalta, Laitinen linjaa.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Putkoselta rajut moitteet ministeri Tiilikaiselle: Sinisilmäisyys ilmastoasioissa maksatetaan suomalaisilla duunareilla

”Inspiroiva, historiallinen ja käänteentekevä” ilmastosopimus hidastaisi lämpenemistä enintään 0,2 asteella – suomalainen teollisuus maksaisi raskaan hinnan

EU:n ilmastopolitiikka: rankaise ympäristöstään huolta pitäneet, palkitse välinpitämättömät

Hakkarainen ilmastopolitiikasta: Mistä leikataan lisämiljardit?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








