

LEHTIKUVA
Perussuomalainen Helsinki: Omaishoitajat ovat Helsingin arjen sankareita
Omaishoitolaki uudistui kesällä 2016 ja lain ainoa tarkoitus oli parantaa omaishoitajien asemaa takaamalla kaikille omaishoitajille vähintään kaksi päivää vapaata kuukaudessa. Helsingin kaupunki vastasi lain parantumiseen uudistamalla virastopäällikön ohjeella omaishoidon myöntämiskriteereitä siten, että omaishoitajien asema ei parantunut vaan itse asiassa huonontui.
– Eihän tässä ole mitään järkeä, että me hukkaamme näin suuren mahdollisuuden hoitaa kotona osa sairaista ja vanhuksista kaupunkilaisistamme, sanoo Perussuomalainen Helsinki ry:n puheenjohtaja Markku Saarikangas.
– Helsingin kaupungin toiminta omaishoitajia koskevassa kriteerien uudistamisessa on ollut huonoa ja epäinhimillistä. Helmikuun alusta voimaan tulleet uudistuneet omaishoidon myöntämisen kriteerit pyrittiin viemään läpi ja päätöksentekoon ilman poliitikkoja. Onneksi perussuomalaisten lisäksi myös muut puolueet tulivat mukaan ja uusien kriteerien soveltaminen on toistaiseksi tauolla, kun Sote-lautakunta jäädytti kriteerien soveltamisen alle 18-vuotiaiden omaishoitopäätösten teossa. Tämä ei kuitenkaan riitä.
Helsingin perussuomalaisten valtuustoryhmä teki ryhmäaloitteen, jossa vaaditaan virastopäällikön tekemään kriteerejä koskevaan pysyväisohjeeseen muutoksia ja ohjeen tuomista poliittiseen päätöksentekoon. Tämä aloite on hätävara siinä tapauksessa, että asiaa ei saada korjattua aiemmin asialliseksi.
Omaishoidolla 100-400 miljoonan euron säästöt
Perussuomalainen Helsinki ja PerusNaiset Helsinki vaativat, että omaishoitajien kriteereissä ei ole ikärajoja, sillä tuen taso tulee perustua hoidon sitovuuteen ja vaativuuteen, ei ikään.
– Vaadimme myös, että kriteerit palautetaan ennalleen aiempaan ohjeeseen siten, että jäljelle jää 4 tukiluokkaa ja alimpaan tukiluokkaan
lisätään lain vaatimat 2 vapaapäivää. Vaadimme myös, että nyt uusien kriteerien pohjalta tehdyt ratkaisut korjataan takautuvasti, PerusNaiset Helsinki ry:n puheenjohtaja Mari Rantanen kertoo.
– Omaishoidon tukeminen ja omaishoitajien jaksaminen säästävät valtavan summan yhteiskunnan varoja ja tarjoaa omaishoidettavalle yksilöllistä ja inhimillistä hoitoa. Helsingin kaupungin voidaan arvioida säästävän vuosittain 100-400 miljoonaa euroa omaishoidolla. Summa on valtava ja sellaista riskiä, että omaishoitajat eivät jaksa, ei kannata yhdenkään talouttaan suojelevan kaupungin ottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Elomaa: Omaishoidon tuki verottomaksi
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








