

Lehtikuva Antti Aimo-Koivisto
Toimitus suosittelee
Perussuomalaiset esittävät: kehitysapu vapaaehtoiselle pohjalle
Perussuomalaiset esittää kehitysyhteistyöhön uutta mallia, jossa kansalaiset voisivat itse päättää, paljonko he antavat kehitysyhteistyöhön omasta pussistaan valtion antaman perusrahoituksen lisäksi. Samalla mietittäisiin uudelleen, missä kohteissa apu menisi tehokkaimmin perille. Kansanedustajat Maria Lohela (ps.) ja Juho Eerola (ps.) esittelivät uuden mallin tiistaina eduskunnassa.
Perussuomalaiset uskovat, että uusi malli voisi tuoda kehitysapuun jopa enemmän rahaa kuin nyt, jopa 0,7 prosenttia BKT:sta, kun osuus jää nyt 0,5 prosenttiin. Samaan aikaan valtio säästäisi 600 miljoonaa euroa vuodessa, minkä se voisi käyttää kipeämpiin kotimaisiin kohteisiin.
Valtio käyttää kehitysapuun nyt noin 1,1 miljardia vuodessa. Perussuomalaisten mallissa valtio sijoittaisi vain 250 miljoonaa euroa ja lopun maksaisivat yksityiset ihmiset ja yritykset. Avusta voisi saada verovähennystä 200 euroon saakka. Se maksaisi valtiolle 250 miljoonaa euroa, mikä laskisi valtion kuluja 500 miljoonaan euroon nykyisen 1,1 miljardin asemesta.
Ei järkeä vastustaa
Eerola uskoo, ettei millään taholla ole järkeä vastustaa tällaista mallia, joka antaisi mahdollisuuden jopa lisätä kehitysapua samalla, kun se säästäisi valtion varoja. Hän uskoo, että mallilla on mahdollisuuksia edetä seuraavan hallituksen aikana.
– Tämä on todellinen vaihtoehto ja iso rakenteellinen uudistus, Eerola sanoo.
Lohelan mukaan malli kehitettiin siksi, että kehitysavun jatkuminen voitaisiin turvata jatkossakin. Kehitysapu kuuluu niihin asioihin, jotka herättävät voimakkaasti tunteita puolesta ja vastaan. Siksi niistä on vaikeaa päättää, mikä nähtiin lapsilisienkin kohdalla.
– Meidänkin mielestämme ihmisiä pitää auttaa. Siksi kehitimme uuden rakenteellisen mallin, jotta kehitysapu voitaisiin turvata jatkossakin Suomen vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta, Lohela perusteli.
Perussuomalaiset luottaa
kansan hyvään tahtoon
Kuinka ihmiset sitten auttaisivat vapaaehtoisesti? Eerola kertoo, että tutkimusten mukaan 80 prosenttia kansalaisista kannattaa kehitysavun antamista. Perussuomalaiset uskoo ihmisten hyvään tahtoon.
– Minä itse antaisin apuun 250-300 euroa, minkä verran avustan nytkin erilaisten järjestöjen kautta, Eerola sanoi.
Perussuomalaiset lisäisivät myös kansalaisjärjestöjen osuutta avun jakamisessa: ne toimivat edullisella rakenteella, jolloin apu menee tehokkaasti perille asti. Lohela ei painottaisi niinkään kohdemaita, vaan suuntaisi apua nimenomaan naisten aseman parantamiseen, koska naisten pääsy koulutukseen ja työelämään parantaa ihmisten elinoloja kehitysmaissa tehokkaasti. Siksi pitää miettiä, missä naisten asemaa pitäisi parantaa erityisesti.
Eerolan ja Lohelan mukaan perussuomalaisten esittämä malli on ilmeisesti maailmassa ainutlaatuinen: mitään kansainvälistä mallia ei tähän ole käytetty.
– Mihinkään muuhun palveluihin emme tätä mallia tarjoa, Lohela sanoo.
Kehitysapua ja vaikkapa vanhustenhoitoa ei voi rinnastaa keskenään, koska kehitysapu on valtion tehtävien ulkokehällä, vanhustenhoito ei, Lohela perustelee.
Kansanedustajat tukisivat omilla rahoillaan Afrikkaa
Mihin perussuomalaiset kansanedustajat itse suuntaisivat omat tukieuronsa, jos voisivat henkilökohtaisesti asiasta päättää?
– Minä esittäisin Suomen mallin mukaisen lastenneuvolajärjestelmän rakentamista jonnekin Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, perussuomalaisten kolmas varapuheenjohtaja Juho Eerola esittää.
– Minä taas esittäisin naisyrittäjyyden tukemista jossain samalla seudulla, esittää puolestaan Maria Lohela, joka on perussuomalaisten eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eduskunnassa kova riita ruoka-avusta ja kehitysavusta

Maria Lohela: Kehitysmaiden kansalaiset hyötymään luonnonvaroista

Soini: Kehitysapu täytyy tehdä tarpeettomaksi
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








