

Liike Nytin Harry Harkimo sekä perussuomalaisten Ville Tavio ja Riikka Purra jättämässä välikysymystä. / LEHTIKUVA
Perussuomalaiset: Hallitus laajentaa taloudellisesti haitallista maahanmuuttoa – välikysymys on välttämätön
Perussuomalaiset ja Liike Nyt ovat tänään jättäneet välikysymyksen hallituksen maahanmuuttopolitiikasta, sen aiotuista lievennyksistä ja taloudesta.
Välikysymyksen mukaan humanitaariseen ja sosiaaliperusteiseen maahanmuuttoon liittyy monia muitakin ongelmia kuin taloudellisia, mutta nyt välikysymys koskee juuri taloutta, koska maan julkisen talouden tila, budjetin alijäämät, velan kasvu, menojen kasvu ovat huolestuttavia.
Järjestelmä murtuu
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että uusilla maahanmuuttoa helpottavilla esityksillä tullaan edesauttamaan suomalaisen järjestelmän taloudellisten, sosiaalisten ja turvallisuuteen liittyvien seikkojen murtumista.
– Muu hallitus antaa vihreän sisäministerin toimia haluamallaan tavalla, esimerkiksi perheenyhdistämiseen, suojelukategorioihin ja kansalaisuuden saamiseen liittyen. En ole nähnyt yhtä ainutta huomautusta pääministeripuolueelta tai keskustalta esimerkiksi siitä, että sisäministerin toimia ei ole edes hallitusohjelmassa.
– Miksi vihreät saa hillua hallituksessa ja päättää yksin maamme kannalta näin vakavista ja perustavanlaatuisista asioista? Purra ihmettelee.
Työttömät sukulaiset maahan
Hallituksen uudella esityksellä Suomesta tulisi Länsi-Euroopan liberaaleinta perheenyhdistämispolitiikkaa harjoittava valtio. Tämä on oleellinen vetovoimatekijä kaikissa oloissa, mutta erityisesti, mikäli laajamittaiset turvapaikanhakijavirrat lähtevät liikkeelle Eurooppaa kohti.
Perheenyhdistäminen on jo pitkään ollut suurin maahanmuuton reitti Suomeen. Ennen koronapandemian käynnistymistä vuonna 2019 Suomi myönsi jo yli 10 000 perheperusteista oleskelulupaa.
– Muut puolueet hämärtävät tätä tosiasiaa esittämällä, että kyse on jostakin muusta kuin yleensä humanitaarisesta tai sosiaaliperustaisesta maahanmuutosta. Kyse on kuitenkin useimmiten juuri siitä samasta maahanmuutosta, joka keskimäärin aiheuttaa suuria kustannuksia ja myös muita ongelmia.
– Lopputuloksen kannalta on yhdentekevää, onko henkilö saapunut perheenkokoajana vai perheenjäsenenä. Tämä yhdistettynä siihen, että kansalaisuuden saa Suomessa hyvin nopeasti ja helposti, johtaa tällaisen maahanmuuton lisääntymiseen, Purra huomauttaa.
Kustannuksista ei haluta puhua
Purran mielestä maahanmuuton kustannukset ovat edelleen eräänlainen tabu poliittisessa keskustelussa – jopa tilanteessa, jossa julkisen talouden tila on näin huolestuttava.
– Jopa oikeistopuolueista kuulee väitettävän, että maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia ei muutaman vuoden jälkeen enää tulisi huomioida maahanmuuton kustannuksina, koska henkilöt ovat olleet jo niin kauan maassa.
– Kansainvälistä suojelua saaneiden asumisaikavelvoite kansalaisuuden saamiseksi on Suomessa vain neljä vuotta. On täysin kestämätön ja valheellinen ajatus, että sen jälkeen näitä asioita ei olisi oleellista enää huomioida tai edes selvittää.
Julkinen talous ei kestä tulijoita
Tilastotiedot osoittavat, että kantaväestöön verrattuna Lähi-idästä ja sen lähialueilta tullut maksaa vuodessa 16 000 euroa vähemmän veroja kuin saa tulonsiirtoja ja käyttää julkisia palveluita. Tällainen maahanmuutto on yksiselitteisen negatiivista julkisen talouden kannalta.
– Jos Suomi ottaisi maahan esimerkiksi 1 000 afganistanilaista lisää, kuten nyt on esitetty, heidän yhteenlaskettu vaikutuksensa Suomen julkiselle taloudelle elinkaarensa ajalta on ainakin miinus 500 miljoonaa euroa. Summa voi kasvaa perheenyhdistämisten myötä miljardiin euroon. Siis vain tuhannesta henkilöstä keskimäärin.
Vastuutonta ja suomalaisen edun vastaista
Maahanmuutto kuormittaa yliedustetusti myös useita muita yhteiskunnan verorahoitteisia sektoreita, lastensuojelusta poliisitoimen kautta oikeuslaitokseen. Kaikella tällä on merkittävä kustannusvaikutus.
– Vastuuntuntoinen hallitus ei tällaisessa tilanteessa, koronakriisin juuri väistyessä, tekisi mitään muita kuin suomalaisten välitöntä hyvinvointia, turvallisuutta ja maan taloudellista elpymistä tukevia toimia. Humanitaarisen ja sosiaaliperäisen maahanmuuton vauhdittaminen ja houkuttelu on vastuutonta ja epäoikeudenmukaista maamme omia kansalaisia ja veronmaksajia kohtaan, Purra muistuttaa.
Kokoomus ja kristillisdemokraatit eivät tue välikysymystä.
Katso tilaisuus täältä:
<strong>Riikka Purra, Ville Tavio ja Liike Nytin Hjallis Harkimo yhteisessä tiedotustilaisuudessa Eduskunnan Kansalaisinfossa. </strong>
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vetovoimatekijät humanitaarinen maahanmuutto veronmaksajat tulonsiirrot Julkinen talous Riikka Purra Perheenyhdistäminen Sosiaaliturva Velkaantuminen perussuomalaiset hallitus Välikysymys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Migri tyrmää lakiesityksen perheenyhdistämisen helpottamiseksi – Ohisalo ei halua edes puhua ankkurilapsista

Perussuomalaiset tekee välikysymyksen maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta – suomalaisten hyvinvointi etusijalle

Hallitus ottaa miljardeja uutta velkaa, kohdistaa varoja vääriin kohteisiin – perussuomalaiset hakisi säästöjä maahanmuutosta: ”Eurooppa ei kykene ratkaisemaan Afrikan ja Lähi-idän ongelmia”

Kristilliset ja kokoomus eivät lähteneet mukaan välikysymykseen taloudesta ja maahanmuuttopolitiikasta – Tavio: Puolueiden syy poisjäämiseen poliittinen strategia

Perussuomalaisten välikysymys taloudesta ja maahanmuutosta – Mäkelä kehottaa demareita ”ottamaan mallia tanskalaisilta puolueveljiltään”

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Suomi ottaa 4,5 miljardia takkiin – hallitus hehkuttaa ”ilmaista rahaa”

Vihreät eivät suostu kertomaan, kuinka paljon humanitaarinen maahanmuutto saa maksaa – Purra: ”Olen kysynyt monta kertaa, missä on raja”

Valtaosa koronan takia sairaalassa hoidettavista vieraskielisiä – rokotevastaisuus, pelot ja ennakkoluulot syynä sairastumiseen

Perussuomalaiset kysyi turhaan hallitukselta: Paljonko EU:n 6,6 miljardin paketista menee Suomessa pienituloiselle ja eläkeläisille?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








