Perussuomalaiset julkaisivat kielipoliittinen ohjelmansa pakkoruotsiäänestyksen alla

Kaksikielisyydestä on siirryttävä monikielisyyteen. Kielivarantoa on laajennettava, kielipolitiikan kustannukset selvitettävä, ja suomen kielen asemaa on vahvistettava. Näin linjaa perussuomalaisten julkaisema kielipoliittinen ohjelma.

Eduskunta äänestää vapaaehtoisen ruotsin kielen asemaa koskevasta kansalaisaloitteesta perjantaina, ja nyt julkaistu ohjelma tuonee eduskunnassa käytävään keskusteluun vauhtia.

Monikielisyyttä kohti

Ruotsin kielestä on perussuomalaisten mukaan tehtävä valinnainen kaikilla kouluasteilla. Virkaruotsin vaatimukset tulee puolueen mukaan saattaa lain hengen mukaiseksi, sillä oikeus asioida viranomaisessa täyttyy jo, kun osa viranomaisista osaa ruotsia.

– Kilpailukyky vaatii monipuolista kieliosaamista. Maailman valtakielten osaamiseen on panostettava ja niiden opiskelu on voitava aloittaa aikaisemmin. Keinotekoinen kaksikielisyys syö resursseja maailmankielten osaamisen kustannuksella, ohjelmassa todetaan.

Kustannukset esiin

Perussuomalaiset vaativat myös kielipolitiikasta aiheutuvien kustannusten selvittämistä. Kunnille on annettava päätösvalta ja kustannusvastuu kaksikielisyydestä. Kansalaisten mielipide ja yhdenvertaisuuden toteutuminen on huomioitava kielilainsäädäntöä uudistettaessa.

Perustuslakiasia?

Ohjelmassa huomautetaan, että ruotsin opiskelua perustellaan usein perustuslailla.

– Perustuslaki ei kuitenkaan aseta velvoitetta sille, että toisen kotimaisen kielen olisi oltava pakollinen oppiaine kouluissa. Perussuomalaisten mielestä vuonna 1968 säädetystä ruotsin kielen pakollisuudesta tulee luopua, koska se on suurin yksittäinen syy kieltenopiskelun yksipuolistumiseen, ohjelmassa muistutetaan.

Suomen asemaa tutkimuksessa

Suomen kielipolitiikka tulee saattaa Pohjoismaiden, Itämeren valtioiden ja koko Euroopan mallin mukaiseksi. Suomen kieltä on tuettava suomalaista yhteiskuntaa koossapitävänä ja kansalaisia yhdistävänä tekijänä. Kaikilta Suomen kansalaisuutta hakevilta pitää edellyttää suomen kielen osaamista. Suomen kielen asema tulee turvata koulutuksessa ja tutkimuksessa. Kaikilla ammattialoilla pitää olla myös suomenkielistä terminologiaa, jotta alojen tutkimustulokset olisivat muidenkin kuin asiantuntijoiden käytettävissä. Suomen kieltä on suojeltava ja kehitettävä, ja siitä on säädettävä erikseen lailla.

Yle Fem:in asema

Suomen kielen pitää ohjelman mukaan säilyä akateemisena tutkimuskielenä ja Pohjoismaiden neuvoston työkieleksi on saatava ruotsin, norjan ja tanskan rinnalle myös suomi. Suomensukuisten vähemmistökielten tukemiseksi on osoitettava määrärahoja ja nykyinen Yle Fem -kanava on muutettava kaikkien kansallisten vähemmistökielten kanavaksi ja ruotsinkielinen ohjelmistotarjonta on keskitettävä sinne.

Lisää suomea maahanmuuttajille

Perussuomalaiset panostaisivat myös maahanmuuttajien kielenopetukseen. Kielitaidottomuus kasvattaa riskiä syrjäytymiseen, joten kotouttamisen alussa tulisi panostaa suomen kielen opetukseen.

– Etenkin kaupunkikeskusten lähiöissä vieraskielisten lasten osuus kouluissa kasvaa nopeasti. Se tuo isoja haasteita kouluviranomaisille, jotta alueet eivät liiaksi eriydy. Ongelmien ehkäisemiseksi tarvitaan voimakkaita panostuksia koulujen kieltenopetukseen, ensisijaisesti suomen kielen ja toissijaisesti englannin ja muiden maailmankielten taidon vahvistamiseksi, ohjelmassa esitetään.

Pysyvän oleskeluluvan saaneelta on vaadittava tyydyttävää suomen kielen osaamista kolmen vuoden kuluessa.