

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset: Julkisen talouden suunnitelma vielä hataralla pohjalla – menoja on karsittava
Eduskunta keskusteli tänään julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021-2024. Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä huomautettiin, että suunnitelmat ovat hyvin hataralla pohjalla, mikäli koronaepidemian kesto pitkittyy.
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Ville Vähämäki huomautti, että on suunnitelman laskelmat ovat tehty pitkälti siten, että epidemian leviämisen ehkäisemiseksi tehdyt toimet tehoavat ja toimenpiteiden kesto on noin kolme kuukautta.
– On sanomattakin selvää, että epidemian keston ollessa kuusi kuukautta tai tästä pidempi, niin kaikki esitetyt ennusteet muuttuvat huomattavasti huonommaksi. Velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousisi kestämättömälle tasolle hallituskauden lopussa, Vähämäki totesi.
Kenelle jää tukiohjelmista Musta Pekka käteen?
Kansainvälinen taloustilanne on kovin sumuinen ja kaikki maat elvyttävät velaksi. Setelipaino käy kuumana. Silti keskuspankeissa pelätään deflaatiota. Vähämäki huomauttikin, että Euroopan keskuspankin tukiohjelmat syytävät Italian pelastamiseksi käsittämättömiä summia.
– Ja kysymys on vasta ensimmäisestä tukiohjelmasta. Niitä on tulossa lisää. Lähinnä käydään keskustelua siitä, kenelle jää Musta Pekka käteen ja lasku maksettavaksi.
Kuntia pitää tukea
Vähämäki muistutti, että epidemia heikentää myös kuntataloutta ja käytännössä pakottaa kunnat supistamaan toimintaansa. Vähämäen mukaan useissa kunnissa nämä toimet olisivat tulleet joka tapauksessa vastaan jollain aikavälillä.
– Toivottavasti kunnat ottavat tässä yhteydessä säästöjä tuovan digiloikan. Valtion täytyy tukea kuntia tässä hankkeessa. Tämä on myös mahdollisuus kunnille kehittää omaa elinkeinopolitiikkaansa.
Mitä pitäisi tehdä?
Vähämäki totesi, että uusien hankkeiden osalta täytyisi olla pidättyväinen. Etenkin kuntatalouteen negatiivisesti vaikuttavat toimenpiteet täytyisi lopettaa. Samoin oppivelvollisuuden pidentäminen kannattanee jättää Vähämäen mukaan myöhemmäksi.
– Menopuolella tulee leikata ei-välttämättömistä menoista ja etenkin sellaisista hankkeista, jotka lisäävät rahan ulosvuotoa maastamme. Jos vientimme ei vedä, niin myös tuontia täytyy hillitä ja aloittaa monentyyppisten tuotteiden oma valmistaminen kotimaassa uudestaan.
Perussomalaiset korostavat, että hallituksen tulisi välittömästi luopua liiallisesta kunnianhimosta ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikassaan sekä kehitysavussaan.
– Hintalappu tällaisille toimille on tässä tilanteessa kestämätön.
Johtajuus puuttuu
Vähämäki totesi, että johtamisessa keskeinen tehtävä on tietää asioita ja johtaa tältä pohjalta. Kaikilta osin tässä ei olla Vähämäen mukaan onnistuttu.
– Etenkin asioiden tietämisessä on ollut puutteita. Mistä on oikein kysymys? Käsitykseni mukaan johtamisen työkalut ovat puutteellisia. Kokonaisnäkemys puuttuu tai sitä ei ole kenelläkään. Puuttuu selkeät tehtävälistat hallinnonaloittain ja koonti näistä.
– On tehtävä jättimäinen luottamusohjelma. Siitä miten kansalaisten ja kuluttajien luottamus palautetaan. Elämä palaa uomiinsa. Palautamme luottamuksen Suomeen, Vähämäki sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tukiohjelma koronaepidemia toissijaiset menokohteet verovarat valtio Julkinen talous Kunnat perussuomalaiset Ville Vähämäki hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Miksi hallitus ei kykene panemaan asioita tärkeysjärjestykseen?

Puisto: Velkainen euroalue vaarassa huojuttaa myös Suomen koronan runtelemaa taloutta entisestään

Vallin: Hallituksen pelisilmä pettää taas – sukupuolineutraali henkilötunnus keskellä pandemiaa?

Ulkoministeriö jakoi taas miljoonia maailmalle – suomalaisten verovaroja sujahti Kongoon, presidentti Tarja Halosen kehityspoliittisiin tehtäviin ja YK:n ympäristörahastoon

Perussuomalaiset: Miljardien välttämättömät menolisäykset katetaan pelkällä velalla – mitään priorisointia ei ole tehty

Ranskan koronasolidaarisuus: Lääkkeet vientikieltoon – vaatii tukea ehkäisemään maan pankkikriisiä

Kansallismielinen Itävallan vapauspuolue vaatii loppua koronarajoituksille ja paluuta normaaliin – jokaiselle kansalaiselle tonni käteen ja kuluttamaan

Rahaa painetaan pää märkänä – deflaatiohuolet silti kasvavat

Taloustieteen professori Virén hämmästelee kuntien taloustilannetta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








