Maatalouskoneita valmistava AGCO-konserni investoi 70 miljoonaa euroa Nokian Linnavuoressa sijaitsevaan tehtaaseensa. Yhtiön mukaan tarkoitus on kiihdyttää puhtaan energian innovaatioita. / LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen suurten teollisten investointien verohyvityksestä. Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki, Sakari Puisto, Sami Savio ja Merja Rasinkangas iloitsevat odotetun ja uusien työpaikkojen syntymisen mahdollistavan lakiesityksen etenemisestä.
Verohyvityksestä sovittiin viime kevään kehysriihessä, ja se on merkittävä osa hallituksen lukuisten kasvutoimien kokonaisuudessa.
– Verotuen tavoitteena on lisätä sähköä hyödyntäviä suuria teollisia investointeja ja samalla tukea puhtaan siirtymän teollisuuden rakentumista Suomeen, valtiovarainvaliokunnan jäsen Ville Vähämäki toteaa.
Suomi ei kykene kilpailemaan suurten valtioiden kanssa koko ajan kiihtyvässä valtiontukikilpailussa.
– Emme kuitenkaan voi jättäytyä ulkopuolelle. Tämä verohyvitys on omiaan houkuttelemaan puhtaan siirtymän investointeja, joiden suhteen Suomella on suuria mahdollisuuksia, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sami Savio pohtii.
– Suomen talous ei ole reaalisesti kasvanut 17 vuoteen. Verohyvitys yhtenä keskeisenä toimena luo edellytyksiä kasvulle ja uusille työpaikoille. Samaan aikaan panostamme entistä vahvemmin TKI:hin ja osaamistason nousuun, talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto muistuttaa.
Uudet investoinnit ja työpaikat ovat Suomen hyvinvoinnin edellytys. Ilman työtä, yrittäjyyttä ja niistä saatavia verotuloja ei olisi hyvinvointipalveluitakaan.
– Uskon, että verohyvitys hyödyttää laajasti koko maata ja myös syrjäisimmille seuduille syntyy uuden kukoistuksen mahdollisuuksia lisäten alueiden elinvoimaa myös asuinrakentamisen myötä, talousvaliokunnan jäsen Merja Rasinkangas toteaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Uusi hallituksen esitys, jonka tavoitteena on edistää teollisuuden siirtymää kohti ilmastoneutraaliutta tukemalla merkittäviä investointihankkeita, mahdollistaa verohyvityksen suurille puhtaan siirtymän investoinneille. Valtiovarainministeri Riikka Purra näkee verohyvityksen merkittävänä kasvutoimena, joita Suomen talouskasvu tarvitsee.
Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja lakiehdotuksesta suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä. Hallitus päätti verohyvityksen valmistelusta viime kevään kehysriihessä osana hallituksen kasvupakettia.
Eduskunta hyväksyi perjantaina äänestyksessä hallituksen esityksen paikallisen sopimisen edistämisestä. Perussuomalaisten kansanedustajat Jorma Piisinen, Miko Bergbom ja Mikko Lundén iloitsevat työmarkkinoita joustavoittavan ja kilpailukykyä parantavan lakimuutoksen etenemisestä.
Hallitus antoi tänään eduskunnalle täydentävän ehdotuksensa koskien vuoden 2025 valtion talousarviota. Esitykseen sisältyy muun muassa hallituksen neljän miljardin euron investointiohjelmaan liittyviä ehdotuksia. Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo esittelypuheessaan Suomen olevan menossa kohti parempaa.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
