

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset: Lukiolain uudistamisessa käytännön vaikutusten oltava keskiössä
Hallitus antaa kevään aikana eduskunnalle esityksen uudeksi lukiolaiksi. Perussuomalaiset kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Ritva ”Kike” Elomaa ja Sami Savio katsovat lakiluonnoksen sisältävän myönteistä kehitystä, mutta vaativat siihen lisää konkretiaa.
Henkilökohtaisempi ohjaus hyvä asia
Uudessa lukiolaissa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota muun muassa opintojen keskeyttämiseen johtavien syiden ehkäisyyn. Lukio-opiskelijalla olisi oikeus saada säännöllisesti tarpeidensa mukaista henkilökohtaista sekä muuta opinto- ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta.
Oppilaitoksen opetushenkilöstön tulisi tukea opiskelijaa opintosuunnitelman laatimisessa.
– Henkilökohtaisen opintosuunnitelman kirjaaminen lakiin on myönteistä. Tuki on tarpeen, koska harvalla nuorella on vielä kristallin kirkasta visiota omasta tulevaisuudestaan. Oikein toteutettuna lisääntynyt ohjaus voi vähentää koulupudokkuutta merkittävästi, Elomaa toteaa.
– Tavoite on kannatettava, mutta sen saavuttaminen edellyttää lisäresursseja opintoneuvonnan laadukkaaseen toteuttamiseen. Perussuomalaiset vaativat oppilaanohjaukseen panostamista jo viime syksyn vaihtoehtobudjetissaan. Tuloksellinen oppilaanohjaus voi pienentää yhteiskunnalle opintojen keskeytymisestä aiheutuvia kustannuksia tuntuvasti erityisesti pidemmällä aikavälillä, saavutettavista inhimillisistä hyödyistä puhumattakaan, Savio jatkaa.
Kiusaamiseen puuttuminen aivan liian lepsua
Myös oppilaitosten arjessa jatkuvasti näkyvä häiriökäyttäytyminen on huomioitu lakiluonnoksessa. Perussuomalaiset pitävät tätä oikeansuuntaisena signaalina.
– On tärkeää, että opetuksen järjestäjää velvoitetaan huomioimaan mahdollinen kiusaaminen, väkivalta ja häirintä. Kiusaamiseen puuttuminen on nykyisin aivan liian lepsua ja hataraa. Tämän hetken toimintatavat ovat täysin riittämättömiä, eikä uusi lukiolakikaan ongelmia kokonaan poista. Tarvitaan lisää konkreettisia toimia ongelman ratkaisemiseksi, Elomaa vaatii.
Yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa
Uudessa lukiolaissa korostetaan sekä oppilaitosten keskinäistä että lukioiden ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä. Perussuomalaisten mielestä tiivistyvä yhteistoiminta on paikallaan, mutta se tulee tehdä opiskelijoiden tarpeita vastaavalla tavalla.
– Yleissivistävän koulutuksen lisäksi lukioiden on hyvä tarjota opiskelijoille realistisia näkymiä tulevaan työelämään. Oppilaitosten ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön edellytykset vaihtelevat rajusti eri puolilla Suomea. Suurissa kaupungeissa yhteistyömahdollisuuksia on tarjolla selvästi pikkupaikkakuntia runsaammin. Kullakin lukiopaikkakunnalla kannattaa keskittyä paikallisten vahvuuksien hyödyntämiseen opiskelijoiden toiveita kuunnellen, Savio toteaa.
Pääsykokeiden tuloksia painotettava myös tulevaisuudessa
Julkisuudessa on jo pitkään käyty keskustelua korkeakoulujen pääsykoejärjestelmän uudistamisesta ja ylioppilaskokeen merkityksen korostamisesta opiskelijavalinnoissa.
Elomaa ja Savio haluavat silti säilyttää pääsykokeet merkittävänä sisäänpääsyväylänä yliopistoihin ja korkeakouluihin.
– Ymmärrämme tavoitteen jatko-opintoihin pääsyn nopeuttamisesta. Jo tällä hetkellä tuoreet ylioppilaat saavat lisäpisteitä pyrkiessään yliopistoihin ja korkeakouluihin, mikä parantaa heidän mahdollisuuksiaan tulla valituksi. Tämä on hyvä asia, mutta uramahdollisuudet eivät saa kuitenkaan kadota heikomman lukiomenestyksen myötä. Monikaan alle parikymppinen ei vielä tiedä, mille alalle haluaisi jatkossa suuntautua, Elomaa ja Savio huomauttavat.
– Jopa opiskelijan perhetausta vaikuttaa opiskelumenestykseen enemmän nuorempana. Pääsykokeet tarjoavat myöhemmälläkin iällä oivan keinon osoittaa kiinnostusta ja motivaatiota opiskelua kohtaan, kansanedustajat toteavat.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Elomaa: Ammatillisen koulutuksen urheilijanuoret jätetty paitsioon

Köyhien perheiden lapset eivät pääse kouluun – vanhempien tulot vaikuttavat taas lasten kouluttautumiseen

Kiusaamispalautteen määrä yllätti kansanedustaja Elomaan: ”Kiusaaminen on saatava loppumaan ja sillä selvä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








