

Oppositiopuolueiden edustajat Hjallis Harkimo, Petteri Orpo, Riikka Purra ja Päivi Räsänen välikysymyksen tiedotustilaisuudessa. / LEHTIKUVA
Perussuomalaiset mukana välikysymyksessä: Koronapandemia savuverhona holtittomalle menopolitiikalle ja velanotolle
Tämä koko opposition yhteinen välikysymys talous- ja työllisyyspolitiikasta yhdistyy siihen huolestuttavaan analyysiin, jonka perussuomalaiset ovat tehneet hallituksen kyvystä vastata maatamme kohdanneisiin akuutteihin ja pitkäkestoisempiin ongelmiin. Koronaepidemia näyttää Suomen osalta terveydellisesti olevan tällä hetkellä hallinnassa, joskaan emme tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Sen sijaan epidemian kärjistämään taloudelliseen tilanteeseen ja erityisesti pidempään jatkuneisiin kroonistuneisiin yhteiskunnan ongelmiin vastaamisessa hallitus on nähdäksemme toistaiseksi epäonnistunut. Budjettiriihestä odotettiin merkittäviä toimenpiteitä, mutta niitä ei tullut, sanoo perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra.
Riikka Purra totesi opposition jättämän välikysymyksen tiedotustilaisuudessa, ettei yksikään puolue ole kritisoinut sitä, että velkaa otetaan koronakriisissä. Myöskään elvyttämisen logiikkaa kukaan ei ole kyseenalaistanut.
– Sen sijaan se tosiasia, että budjettiriihessä ja lisätalousarviosta toiseen hallitus ei kykene tai ei halua tehdä tässä rinnalla sellaisia toimia ja suunnitelmia, jotka tarjoaisivat maamme tulevaisuuteen jonkinlaista valoa ja hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitukseen kestävää pohjaa, on erittäin huolestuttavaa. Samaan aikaan hallitus ei kuitenkaan halua luopua sen paremmin lisämenoja aiheuttavista suurhankkeistaan kuin pienemmistä kohdistuksista tai edes joustaa niiden ajankohdasta.
Kaikkien toimien tulee hyödyttää suomalaisia
Perussuomalaisten mielestä hallituksella ei ole toimivia ja johdonmukaisia toimenpiteitä tai edes suunnitelmia työllisyyden, kilpailukyvyn, yritysten toimintaedellytysten tai kansalaisten ostovoiman parantamiseksi, velkaantumisen taittamiseksi tai julkisten menojen priorisoimiseksi.
– Erityisesti tällaisessa tilanteessa hallituksen pitäisi perussuomalaisten mielestä kyetä tekemään realistinen ja pragmaattinen läpivalaisu koko politiikkaansa ja unohtaa puolueiden lehmänkaupat ja kotiinpäinvedot. Kaikkien toimien pitäisi hyödyttää Suomea ja suomalaisia ja viedä maatamme kohti parempia aikoja ja uutta hyvinvointia, Purra korostaa.
Velkaantuminen nopeampaa kuin Italiassa
Valtion menoista viidennes katetaan velalla. Julkinen velkamme suhteessa BKT:hen kasvaa nopeammin kuin finanssikriisin Italiassa tai Kreikassa. Tänä vuonna valtion velanotto on lähes 17 miljardia euroa.
– Luvut ovat niin valtavia, että pelkäämme miljardisokeuden vaivaavan hallitusta, Purra sanoo.
– Suomella oli merkittäviä pidemmän aikavälin taloudellisia, kroonisia haasteita jo ennen koronaepidemiaa. Demografiset ongelmat, maksajien määrän väheneminen, julkisen talouden epätasapaino – kaikki nämä kärjistyvät merkittävästi. EU:lle menee miljardipaketti suomalaisilta veronmaksajilta. Hallitus käyttää koronapandemiaa savuverhona holtittomalle menopolitiikalle ja velanotolle. Se ei suostu luopumaan hallitusohjelman menolisäyksistä mutta on jo liuennut sen julkisen talouden vakautta ja kestävyyttä korostavista kirjauksista.
Veronkorotusten tie on väärä
Ennen koronaa hallitus kertoi tekevänsä finanssipolitiikkaa, joka reagoi suhdanteisiin sekä sitovansa menolisäyksiään työllisyysasteen nousuun. Mikäli työllisyysaste ei nouse riittävästi, menoja peruutetaan. Näin ei tapahdu.
Perussuomalaisten mielestä koronakriisin takia toimien taloudessa ja työllisyydessä pitäisi olla entistä ponnekkaampia, ei lannistuneita tai luovuttaneita.
– Juuri nyt olisi ensiarvoisen tärkeää tehdä toimia, jotka tukevat yrityksiä, teollisuutta ja kilpailukykyä, uusien työpaikkojen syntyä ja varmistavat, että ihmisillä on kannustimia ottaa työtä vastaan. Veronkorotusten tie on väärä.
Hyvinvointiyhteiskunnan perusrahoitukselta tippuu pohja
Perussuomalaisten mukaan näyttää siltä, että talouden korjaustoimet ja työllisyyspolitiikka jäävät seuraavan hallituksen kontolle.
– Tämä ei ole vastuunkantoa. Perussuomalaiset pelkää, että järjestelmän kestävyys murtuu ja hyvinvointiyhteiskunnan perusrahoitukselta ja palveluilta tippuu pohja, Purra sanoo.
– Kun korot ovat alhaalla, meillä on näennäisesti varaa valtavaan velkaan. Mutta entä jos ja kun ne nousevat, mitä sitten tapahtuu? Taloutemme puskurikestävyys on yhä hauraampi ja talouskasvumme on tuomittu euroalueen heikoimmaksi. Sopeutustoimien ja tasapainoa kohti pyrkivien rakennemuutosten määrittelyn pitäisi tapahtua heti.
Työllä on tultava toimeen – stoppi uusille tukimuodoille
Sen sijaan, että hallitus olisi julkaissut konkreettisia toimenpiteitä kestävän työllisyyden lisäämiseksi, se on joko tyytynyt retorisesti nostamaan tavoitettaan tai sitten vedonnut epidemiaan. Tavoitteiden kunnianhimon julistaminen tai käsien ilmaan nostaminen eivät kuitenkaan ole politiikkatoimia.
Perussuomalaiset haluaa työllisyyttä, josta on hyötyä myös julkisen talouden tasapainon kannalta.
– Työllisyysasteen ja työllisten määrän nostamiseen on keinoja ja tuottavuuden kohdalla mahdollisuuksia kehitykseen on vielä paljon enemmän. Työllisyyttä arvioitaessa pitää tuottavuuden ohella huomioida bruttotulojen kehitys, se, kuka työllistyy, millaisiin töihin ja millaisin julkisin avuin sekä se, tuleeko palkalla toimeen vai vaatiiko se rinnalleen sosiaaliturvaa.
– Julkisen sektorin paisuttaminen, kuntakokeilut, palkkatuki ja muut vastaavat pääasiassa sosiaalipoliittiset toimet tai matalapalkkatyöntekijöiden lisääminen eivät tuota kestävää työllisyyttä, mutta rahaa ne vievät ja vaativat lisää velkaa, Purra muistuttaa.
Yritykset vaativat vakaan toimintaympäristön
Työn tekemisen kannattamattomuus on perussuomalaisten mielestä yksi Suomen merkittävimmistä rakenteellisista ongelmista. Kyse on korkeasta verotuksesta, heikosta ostovoimasta, sosiaaliturvan kannustinongelmista ja myös työmarkkinoiden, yritysrakenteen ja esimerkiksi maahanmuuton vaikutuksista.
– Hallitus ei ole esittänyt toimenpiteitä näiden korjaamiseksi. Päinvastoin. Esimerkiksi liikkumisen hinnan nostaminen vaikuttaa sekä työssäkäynnin kustannuksiin, kansalaisten ostovoimaan että yritysten toimintaedellytyksiin, Purra toteaa.
Perussuomalaiset muistuttaa, että verotuksen kiristyminen johtaa kovempiin palkankorotusvaatimuksiin, mikä johtaa kilpailukyvyn heikkenemiseen ja maamme kustannustason karkaamiseen. Myös liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka tekee sitä. Tämä vähentää työpaikkoja ja verotuloja sekä lisää menoja.
– Hallitus ei tee toimia, jotka irrottaisivat maamme tästä noidankehästä. Yritykset ja teollisuus tarvitsevat ennen kaikkea vakaan toimintaympäristön, johdonmukaisen ja pitkälle ulottuvan näkymän. Paisuva julkinen sektori korkeine veroasteineen ei sovi yhteen innovaatioita tuottavan, investoivan ja uudistuvan yrityskentän kanssa. Vasemmistohallitus näivettää Suomen elinvoimaisuuden.
Työn tekemisen verotusta kevennettävä
Perussuomalaisten mielestä työn tekemisen verotusta on kevennettävä. Työhön pääsemisen, työssä jaksamisen ja siellä pysymisen eteen vaaditaan toimia, joita välikysymyksessäkin nostetaan esille.
– Kaikkein tärkeintä on tehdä politiikkaa, joka pitää huolta siitä, että Suomessa on työpaikkoja, ne pysyvät täällä ja niitä syntyy lisää.
– Näiden asioiden ja syiden takia perussuomalaiset on mukana talous- ja työllisyyspolitiikkaa käsittelevässä opposition välikysymyksessä. Se, että koko oppositio on saman asian takana ja tekee yhteistyötä, kertoo ehdottomasti asian painavuudesta, Purra sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- savuverho oppositiopuolueet koronapandemia valtion varat julkiset tuet työpaikat veronmaksajat hyvinvointivaltio palvelut Yritykset Riikka Purra ilmastopolitiikka Julkinen sektori budjettiriihi perussuomalaiset hallitus talous Välikysymys työllisyys verotus Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ranne: Suomea muutetaan väkisin punavihreäksi sääntelytaloudeksi – ”Hallituspuolueet taitavat tietää, ettei seuraavaa kautta tule”

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Suomea uhkaa työttömyysaalto – ”Hallitus seuraa vierestä tumput suorina!”

Elomaa: Samaan aikaan kun Suomessa tehtaat lyövät lappuja luukuille ja ihmiset jäävät työttömiksi, EU:n elpymispakettiin syydetään miljardeja euroja

PS: Budjettiriihen tulos järkyttävä talouden ja työllisyyden kannalta – hallitus paisuttaa julkisia menoja ja elää velaksi

Halla-ahon mukaan hallitus ei ole kiinnostunut suomalaisten työllistämisestä: ”Ulkomaalaisia vaaditaan töihin keinolla millä hyvänsä – vaikka valtion maksamilla charter-lennoilla”

Halla-aho: Tehtaanpiiput eivät pysy Suomessa itsestään – ” Hallituksen pahoittelut tehtaiden sulkemisesta ja työpaikkojen katoamisesta ovat tyhjää hurskastelua”

Purra: Tiukka maahanmuuttopolitiikka on työllisyystoimi – ”On kertakaikkisen hullua, että muutenkin vaikeassa tilanteessa meillä on koko ajan enemmän työllistettäviä, joista osa ei osaa edes lukea”

Antikainen: Hallituksen budjettiesitys tekee tavallisten suomalaisten elämästä sietämättömän kallista ja jättää jälkipolville perinnöksi valtavat velat

Ronkainen: Hyväntekeväisyyttä velkarahalla – hallitus kasvattaa kiintiöpakolaisten määrää ja törsää kehitysapuun 1,2 miljardia euroa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








