

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset mukana välikysymyksessä maatalouden kriisistä ja ruuantuotannon turvaamisesta – Purra: ”On karmaisevaa, miten vähän Helsingissä halutaan ymmärtää ruuantuotannon todellisuutta”
Oppositiopuolueet jättivät tänään välikysymyksen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta. Inflaatio laukkaa yli kahdeksassa prosentissa, ja alkutuottajien kustannukset nousevat valtavalla tahdilla. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että maatalousministerin salkku on ollut liki kahdeksan vuotta keskustalaisella ministerillä ja siitä huolimatta maataloudessa menee huonommin kuin koskaan.
Eduskunnan oppositioryhmät jättivät perjantaina välikysymyksen hintojen nousun aiheuttamasta maatalouden kriisistä, jonka aikaansaama ahdinko uhkaa vaarantaa ensi talvena kotimaisen ruuantuotannon.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti, että inflaatio laukkaa yli kahdeksassa prosentissa, ja alkutuottajien kustannukset nousevat valtavalla tahdilla. Tällä on dramaattisia vaikutuksia suomalaiseen ruuantuotantoon ja huoltovarmuuteen.
– Kasvinviljelytilat ovat pulassa. Lannoitteiden hinnat ovat yli tuplaantuneet muutaman edellisen vuoden aikana. Ensi kesän lannoitelaskut ja muut tuotantopanokset ovat ennätyskalliit. Kasvihuoneviljelijät ovat pulassa kohonneiden sähkölaskujen takia. Kotimaiset kasvikset uhkaavat loppua kaupoista, kun kasvihuoneet kylmenevät. Samoin kotieläintilat ovat pulassa. Neljäsosa päätoimisista kotieläintiloista on pahoissa maksuvalmiusongelmissa.
– Samaan aikaan hallitus ei ole päässyt sopuun maatalouden tukemisesta. Maataloudesta on tullut hallituksen riitelyn uhri. Suomalaisesta ruoasta on tullut hallituksen riitelyn uhri. On karmaisevaa, miten vähän Helsingissä halutaan ymmärtää ruoantuotannon todellisuutta. Keväällä annettu tukipaketti oli riittämätön, se tuli liian myöhään ja kohdistui väärin. Ylipäätänsä kaiken tuen pitää mennä ruoantuotantoon. Emme tarvitse uusia himmeleitä tai tukea näennäisviljelyyn, Purra sanoo.
Jopa kolme tilaa päivässä lopettaa
Perussuomalaiset kysyi maatalousaiheesta eduskunnan kyselytunnilla jo eilen torstaina. Purra vaati tuolloin sääntelyn ja ilmastotoimien helpottamista.
– Kuten eilen kyselytunnilla pääministeriltä kuulimme, myöskään byrokraattista taakkaa ja kustannuksia aiheuttavista vaatimuksista esimerkiksi ilmastotoimiin liittyen ei olla luopumassa, vaikka tilanne on tällainen. Ruoantuottajan mahdollisuuksia toimia rusikoidaan monesta suunnasta, ja tämän korjaamiseen ei raha riitä.
– Haluammeko me Suomeen samaa kuin vaikkapa Hollannissa on nähty, jossa EU:n toimesta ajettava ilmastolaki maatalouden typpipäästöjen laskemiseksi ajaa valtavan määrän tiloja alas ja ruoantuotanto uhkaa supistua murto-osaan? Tällaisena aikana, kun kansallisesta ruokaturvasta pitäisi erityisesti pitää huolta. Valitettavasti on todettava, että pääministerin ja keskustaministerien suusta nämä sanat, ruokaturva ja huoltovarmuus, ovat pelkkää sanahelinää.
Alkutuottajien saama yrittäjätulo on laskenut koko ajan dramaattisesti per tila. Purra huomauttaa, että joka päivä noin kolme tilaa lopettaa toimintansa.
– Näitä ei saada takaisin, ainakaan kovin helposti. Kun ala ja osaaminen on ajettu alas, sitä ei niin vain ylös nosteta. Kun väki samaan aikaan pakkautuu tänne kasvukeskuksiin, mistä se ruoka tulee kauppoihimme ja suomalaisten pöytiin? Tämä on perustavanlaatuinen asia olemassaolomme kannalta, ei mitään identiteettipolitiikkaa, Purra sanoo.
Kotimainen ruuantuotanto ansaitsee arvonpalautuksen
Purra huomauttaa, että maatalousministerin salkku on ollut liki kahdeksan vuotta keskustalaisen ministerin käsissä, samoin maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajuus. Silti maataloudessa menee huonommin kuin vuosikymmeniin.
– Me tarvitsemme suomalaisen ruoantuotannon arvonpalautuksen ja vuosikausien ilmastosyyllistämisen jälkeen maatalouden tuottajalle ennemminkin soviteltavaksi sankarin viitan. Suomalaiset haluavat syödä suomalaista ruokaa. Tätä menoa sitä ei vain ole kukaan tuottamassa.
Perussuomalaiset esittivät aiemmin kiinteistöveron poistoa maa- ja metsätalouden talousrakennuksilta, ja tähän hallitus osittain tarttuikin.
– Lisäksi olemme peräänkuuluttaneet nopeita toimia suomalaisen ruoan viennin edistämiseksi. Omilla markkinoillamme kotimainen ruoka ei ole samalla viivalla tuonnin kanssa. Esimerkiksi Suomessa aivan oikein vaadittavat korkeammat tuotantoeläinten hyvinvoinnin standardit eivät ole voimassa monessa maassa, joista Suomeen ruokaa tuodaan. Tämä näkyy hinnassa.
Purra vaatii, että tuontiruoalta edellytetään samoja korkeita standardeja esimerkiksi eläinten hyvinvointiin liittyen kuin kotimaassakin.
Perussuomalaisilta uusi maatalouspoliittinen ohjelma
Perussuomalaiset julkaisee ensi viikolla puolueen uuden maatalouspoliittisen ohjelman.
– Siinä käsittelemme näitä asioita ja esitämme keinoja korjata ongelmia. Ohjelma huomioi maatalouden, metsät, metsästyksen ja monta muuta tärkeää maaseudun ja koko maan asiaa, Purra toteaa.
Alkutuottaja painettu maahan, muut korjaavat voiton
Kansanedustaja Ritva Elomaan mukaan perussuomalaiset on mukana opposition yhteisessä välikysymyksessä siksi, koska hallitus ei ole onnistunut näiden vakavien ongelmien korjaamisessa tai edes helpottamisessa. Elomaa huomauttaa, että maatalous on syvässä kriisissä ja asia on ratkaistava välittömästi.
– Viljelijöiltä kysyttiin, mitkä ovat suurimmat haasteet, joita he tällä hetkellä kohtaavat. Keskeistä on kannattavuuskriisi eli se, että kun tuottaa jotain, viivan alle ei jää kuin pitkä miinus. Alkutuotanto saa siis minimaalisen korvauksen. Alkutuottaja tuotteineen ryömii maassa, ja muut korjaavat voiton, Elomaa sanoo.
Vaikka viljelijät pitivät kustannuskriisiä suurimpana ongelmana, myös se huolettaa, mikä on heidän henkilökohtainen jaksamisensa lähitulevaisuudessa.
– Paine ja velat ovat kovia, ensi kevään kylvöt edessä ja eläimet odottavat navetassa ruokaa ja heiniä.
Myös kuluttajan etu kyseessä
Elomaa huomauttaa, että monia askarruttaa sekin, kuka jatkaa tilalla.
– Kuka on se nuori, joka jatkaa tilalla? Jos jatkajaksi tuleekin tilallisen oma jälkeläinen tai joku muu ostaa tilan, voi kysyä, mitkä ovat tulevaisuudennäkymät. Vastaus on, että ne ovat heikot. Se, että tuet maksetaan viivästyneenä, ei vaan voi mennä niin. Tukien maksaminen tapahtuu epämääräisesti. Periaatteessa viljelijät eivät tukea tarvitsisi vaan sen, että tuotteella on oikea hinta.
Elomaa huomauttaa, että nyt on kyse myös kuluttajan edusta ja huoltovarmuudesta.
– Kuluttajille pitää turvata mahdollisuus saada kotimaassa valmistettua ruokaa. Meidän kaikkien etu on se, että viljelijät ja tuottajat voivat jatkaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maatalouspoliittinen ohjelma ilmastosyyllistäminen maatalouden kriisi maatalouden tukipaketti ruokaturva eläinten hyvinvointi kustannuskriisi alkutuottajat metsät ilmastotoimet Identiteettipolitiikka ruuantuotanto kotimainen ruoka Riikka Purra Ilmastolaki Inflaatio Huoltovarmuus Ritva Elomaa Maatalous Välikysymys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Oppositiolta välikysymys maatalouden kriisistä: Hallitus on laiminlyönyt huoltovarmuuden, ruuan hinta valtavassa kasvussa

Hallitus keskittyy ideologiseen puuhasteluun ja keskinäiseen riitelyyn – Meri: Hallituksen toimintakyky ja asioiden priorisointikyky ovat täysin hukassa

Mäenpää vaatii yhdenvertaisuutta maataloustuottajien välille – osa tuottajista jäämässä kokonaan ilman maataloustukea

PS kyselytunnilla: Ruoantuotantoa rusikoidaan monesta suunnasta – tätä menoa kukaan ei ole tuottamassa suomalaista ruokaa

Viljelijän kurimus – kimpussa hanhet ja hallitus

Reijonen huolissaan maatalouden kriisistä: Unohtiko keskusta maatalouden, koska se sai himoitsemansa sote-uudistuksen?

Ranne: Maaseutukaan ei pelastu maahanmuutolla

Koskela: Tekeekö hallitus vaalikampanjaa maataloustuottajien kustannuksella?

Perussuomalaiset: Kuntien hallintoa paisutetaan ilmastobyrokratialla
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








