

Viikon 8/2024 luetuin
Perussuomalaiset nimesi lisää eurovaaliehdokkaita
Perussuomalaisten puoluehallitus on nimennyt viisi uutta eurovaaliehdokasta. Ehdokkaita on nyt yhteensä kymmenen.
Perussuomalaiset tiedotti tänään asettaneensa viisi uutta ehdokasta 9.6.2024 käytäviin europarlamenttivaaleihin. Ehdokkaat ovat Sebastian Tynkkynen Oulusta, Ari Koponen Tuusulasta, Sanna Antikainen Outokummusta, Veikko Vallin Tampereelta sekä Arto Luukkanen Järvenpäästä.
Ehdokkaat kertovat vaaliteemoistaan:
Sebastian Tynkkynen: ”Suurimmat taistelut Suomen kohtalonkysymyksissä käydään EU-tasolla”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen Oulusta lähtee eurovaaleihin.
– Työ isänmaan eteen on minulle kunnia-asia ja tällä hetkellä suurimmat taistelut Suomen kohtalonkysymyksissä käydään EU-tasolla. Olisi etuoikeus saada pistää oma osaaminen täysillä peliin Euroopan korkeimmalla tasolla Suomen puolesta. EU ja sen päätöksenteko kaipaavat myös läpivalaisua ja tässä haluaisin olla erityisen aktiivinen, sillä tuntuu, että suomalaiset eivät oikein tiedä, mitä Brysselissä aina tapahtuu.
– Olen pyrkinyt tuomaan aktiivisesti esille, mitä eduskunnassa tapahtuu ja uskon, että pystyisin tekemään sen myös Euroopan tasolla, sillä tapana ei ole hiljetä, jos tulee valituksi, Tynkkynen sanoo.
Sanna Antikainen – Isänmaa tarvitsee äänekkään puolustajansa
Outokumpulainen kansanedustaja Sanna Antikainen sanoo, että hänelle tärkeintä omien poikien ja läheisten lisäksi isänmaa, minkä vuoksi hän valitsi perussuomalaiset jo 18-vuotiaana.
– Muutin aikoinaan Pohjois-Savosta parikymppisenä Pohjois-Karjalan puolelle asumaan ja sillä tiellä olen edelleen. Tämän myötä elän ja lapsenikin elävät kotimaakuntani ja muun itäisen Suomen kanssa vaikeassa tilanteessa, joka alkoi helmikuussa 2022 ja joka paheni viime vuonna Venäjän hybridihyökkäyksen myötä. Euroopan unionin ei pidä kumarrella milliäkään Kremliin päin vaan ajaa tiukkoja pakotteita Venäjää vastaan. Samaan aikaan on tarpeen ajaa myös tiukkaa rajapolitiikkaa, olipa sitten kyse meidän itärajasta tai vaikkapa Välimeren tilanteesta.
– En tule istumaan hiljaa Brysselissä puhuttiinpa siellä rajapolitiikasta turvapaikanhakijoiden suhteen, itäisen Suomen elinvoimasta, Suomen itsemääräämisoikeudesta, metsäpolitiikasta, Venäjän aggressiosta tai vaikkapa suomalaisen autoilijan ja metsästäjän kyykyttämisestä. Elämme aikoja, jolloin isänmaa tarvitsee äänekkään puolustajansa. Äitinä teen kaikkeni, että maamme pysyy itsenäisenä ja elinvoimaisena tulevillekin sukupolville – ovathan omatkin poikani osa tätä tulevaisuutta, Antikainen lupaa.
Veikko Vallin – Kunkin maan vastattava omista veloistaan
Europarlamenttiin pyrkii myös yrittäjätaustainen entinen kansanedustaja Veikko Vallin.
– EU-vaaleihin lähden, koska talousasiat ovat vahvinta osaamistani. Erityisesti seuraavan viiden vuoden aikana Suomen EU-edustajien pitää osata puolustaa oman kansakunnan etua. EU:sta pitää tehdä itsenäisten kansallisvaltioiden muodostama talousunioni, jossa kukin maa vastaa omista veloistaan.
– Bryssel-johtoista poliittista liittovaltiota vastustan, koska se veisi suomalaisilta päätösvallan omiin asioihinsa, eikä muutenkaan olisi Suomen etu pitkällä aikavälillä, Vallin painottaa.
Ari Koponen: ”Suomi ja suomalaiset tulevat ensin”
Tuusulasta Ypäjälle muuttanut kansanedustaja Ari Koponen haluaa europarlamenttiin muuttamaan EU-politiikan suuntaa.
– EU:sta tuleva lainsäädäntö koskettaa kasvavassa määrin myös Suomea ja juuri siksi ei ole yhdentekevää, ketkä ajavat Euroopassa meidän asioitamme.
– Minulle politiikassa Suomi ja suomalaiset tulevat aina ensin, Koponen sanoo.
Arto Luukkanen: ”EU:n suuntaa on muutettava”
EU-vaaleihin mukaan lähtevä, järvenpääläinen kaupunginvaltuutettu Arto Luukkanen on Helsingin yliopiston Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori ja Venäjän tutkimuksen historiandosentti.
– Brysseliin tarvitaan kielitaitoista Venäjän asiantuntijaa, joka pystyy tekemään yhteistyötä kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka haluavat puolustaa isänmaiden Eurooppaa. Suomen kannalta EU on rikki. Se on korjattava. Euroopan unionia vaivaa Suomelle negatiivisten tulonsiirtojen lisäksi reiluusvaje, demokratiavaje, päätösten sietämätön etäisyys, EU:n talouden korruptatiivisten rakenteiden vähittäinen kasvu ja pienten valtioiden etujen laiminlyönti.
– Itä- ja Pohjois-Suomi ovat Euroopankin turvallisuuden vuoksi pidettävä asuttuina. Joka puolella ”alueiden Suomea” tarvitaan voimakasta panostusta tulevaisuuteen; infrastruktuurin rakentamista, korjaamista, innovaatioita, teollisuuden sekä maatalouden tukemista ja erityistä huomiota tälle maalle, joka on ollut pitkään EU:n nettomaksaja. Me suomalaiset emme kerro alankomaalaisille, miten tulppaaneita kasvatetaan. Vastavuoroisesti emme halua, että meille kerrotaan miten metsiämme, maitamme ja vesiämme hoidetaan.
Jo aikaisemmin ehdokkaiksi nimettiin Mauri Peltokangas Kokkolasta, Vilhelm Junnila Naantalista, Teija Makkonen Helsingistä, Lauri Laitinen Lappeenrannasta ja Nanna Väätäinen Kuopiosta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Arto Nanna Väätäinen Lauri Laitinen Teija Makkonen eurovaaliehdokkaat Ari Koponen Veikko Vallin Mauri Peltokangas Vilhelm Junnila Sanna Antikainen Arto Luukkanen Sebastian Tynkkynen perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


”EU:n pahin painajainen” voitti Hollannin vaalit – maahanmuuttokriittinen valtavirta vahvistuu Euroopassa

Kevään EU-vaaleissa muhii jättiyllätys – maahanmuuttokriittisyys nousussa kautta Euroopan

Perussuomalaiset nimeää eurovaaliehdokkaita kevään vaaleihin – katso nimet täältä

Perussuomalaiset nimesi eurovaaliehdokkaita – Purra: ”Hyvät mahdollisuudet sille, että parlamentin koostumus muuttuu terveempään suuntaan”

Euroopan unionissa on tehtävä suunnanmuutos – Koskela: Tulonjakounioni ja liittovaltiokehitys vaarantavat Euroopan yhtenäisyyden

Ruotsidemokraatit kesäkuun eurovaaleista: ”Jos pienet maat eivät laita kovaa kovaa vasten, EU jyrää meidät”

Perussuomalaiset nimesi lisää eurovaaliehdokkaita

Pirkko Ruohonen-Lerner ja Mika Niikko perussuomalaisten ehdokkaiksi eurovaaleissa

Perussuomalaiset nimesi lisää eurovaaliehdokkaita – Juvonen ja Polvinen kisaan mukaan
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää













