– Kansallinen kulttuuri luo perustan suomalaiselle identiteetille ja yhtenäisyydelle. Erityisesti kriisiaikoina sen arvo korostuu. On tärkeää, että kulttuuripolitiikassa tunnistetaan kulttuurin merkitys koko yhteiskunnan henkiselle kestävyydelle, toteaa sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen.
Luovilla aloilla valtavat mahdollisuudet
Selonteossa on nostettu keskeisesti esiin luovat alat ja niiden rooli osana elinvoimaista kulttuurikenttää ja kansantaloutta. Valiokunnan mietintö tunnistaa tarpeen kehittää luovien alojen vientipotentiaalia ja hyödyntää markkinaehtoista rahoitusta entistä tehokkaammin.
– Luovien alojen mahdollisuudet viennin ja yrittäjyyden kautta ovat valtavat. Luovan talouden kasvustrategia on juuri tehty, ja se sisältää toimenpiteitä luovan talouden yritysten kasvun ja kansainvälistymisen mahdollistamiseksi. Kulttuurin ei tule olla pelkästään valtion tukemaa, vaan se voi ja sen pitääkin elää myös markkinoilla, painottaa sivistysvaliokunnan jäsen Jaana Strandman.
– Kulttuuripolitiikka ei saa nojata yksinomaan julkiseen rahoitukseen, ja siksi kulttuurin rahoituspohjaa on laajennettava ja monipuolistettava. Kulttuuri tulee nähdä elävänä, suomalaisten elämää koskettavana asiana. Lapissa metsälappalainen kulttuuri on jäänyt muun saamelaisen kulttuurin varjoon, ja sen vuoksi siihen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jatkaa sivistysvaliokunnan jäsen Sara Seppänen.
Suomalaista kulttuuria suomalaisille reiluilla ehdoilla
Kiitosta valiokunnan perussuomalaiset antavat mietintöön lisätyille näkemyksille, joissa huomioidaan maa- ja metsätalousvaliokunnan sekä ympäristövaliokunnan lausumat. Niissä tuodaan esiin metsästys-, kalastus- ja eränkäyntikulttuurin rooli suomalaisessa identiteetissä ja kulttuuriperinnössä.
– On oikein, että myös perinteinen, usein unohdettu kulttuuri saa ansaitsemansa arvon. Eränkäynti, kyläyhteisöt ja luontosuhde ovat osa suomalaista sielunmaisemaa, sanoo sivistysvaliokunnan jäsen Laura Huhtasaari.
– Erityisesti suomenkielisen kulttuurin ja pienten toimijoiden säilyminen on ensiarvoisen tärkeää kansainvälistyvässä maailmassa, jossa globaaleilla jättiyrityksillä on usein liian hallitseva asema markkinoilla. Suomessa pitää voida tehdä suomalaista kulttuuria suomalaisille reiluilla ehdoilla, täydentää sivistysvaliokunnan varajäsen Ritva ”Kike” Elomaa.
