Perussuomalaiset: Sisäisen turvallisuuden resurssit turvataan

Eduskunta käsitteli vuoden 2024 talousarviota myös maanantaina 18.12. Käsittelyn pohjana oli valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö, joka valmistui tiistaina 12. joulukuuta. Valtiovarainvaliokunnan mietinnön sisäministeriön pääluokasta esitteli kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen sekä hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja, perussuomalaisten Jari Ronkainen.

Valtiovarainvaliokunta esittää sisäministeriön pääluokkaan yhteensä noin 2,6 miljardia euroa vuodelle 2024. Summa on liki 90 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2023. Valiokunta pitää esitystä merkittävänä panostuksena sisäiseen turvallisuuteen, mikä sisältää myös pysyväisluonteisia määrärahatason korotuksia.

– Muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton viranomaisilta vahvaa suorituskykyä. Panostuksesta huolimatta on tärkeää edelleen jatkaa toiminnan kehittämistä kustannusten kasvun hillitsemiseksi, sanoo Jari Ronkainen.

Ampumaradat tärkeitä

Suomen ampuratojen toiminta turvataan ja niiden määrää nostetaan. Turvallisuusviranomaisten pelastus- ja ampumaharjoittelutoiminnan tukeminen vahvistaa kokonaisturvallisuutta. Valiokunta esittää tähän noin 1,5 miljoonan euron lisämäärärahaa, josta kohdistetaan avustusta mm. Hälvälän, Lappeenrannan ja Ruutikankaan ampumakeskusten kehittämiseen.

– Hyvä ampumataito on reserviläisen tärkein taito. Ihan tutkimustenkin mukaan ammunnoilla on tärkeä asema maanpuolustustahdon ylläpitämisessä. Ampumaradat ovat erittäin tärkeä osa varautumistamme myös siksi, että meillä on kansainvälisestikin suuri reservi, sanoo Ronkainen.

Lisää poliiseja

Poliisitoimelle valiokunta esittää reilut 80 miljoonaa euroa enemmän kuin menneenä vuonna. Poliisin operatiivisissa tehtävissä toimivien määrää nostetaan asteittain 8 000 henkilötyövuoden tasolle. Poliisin koulutukseen tulee kiinnittää huomiota, sen kehittämiseen ja lisäämiseen sekä veto- ja pitovoimatekijöihin.

– Nuorisorikollisuus on kasvussa, ja ennaltaehkäisevän toiminnan ollessa tehokkainta siihen myös panostetaan. Näin ollen valiokunta esittää lisäystä 160 000 euroa koulupoliisien palkkaamiseen muiden ennaltaehkäisevien toimien lisäksi. Jengirikollisuuden torjumisessa huomiota tulee kiinnittää onnistuneeseen kotouttamiseen, sanoo Ronkainen.

– Poliisin tulee tulevaisuudessakin kyetä tuottamaan turvaa ja torjumaan rikoksia, ja hallitusohjelma sisältää useita linjauksia, joilla toimintaa voidaan tehostaa. Suojelupoliisin riittävistä resursseista huolehditaan.

Lisää rahaa rajalle

Rajavartiolaitoksen toimintaan valiokunta esittää liki 30 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tavoitteena on nostaa rajavartijamäärää 3 100 henkilötyövuoteen. Valiokunta nostaa esiin laitoksen perusrahoituksessa olevan merkittävän vajeen, ja hallituksen on varauduttava mahdollisiin lisätalousarvioihin rajaturvallisuuden turvaamiseksi.

– EU-rahoitusta voidaan käyttää mm. valvontalaitteistoon, mutta selvityksen perusteella ei kuitenkaan esteaitojen rakentamiseen. EU-rahoituksessa on entistä tärkeämpää huomioida Suomen muuttunut geopoliittinen tilanne, kertoo Ronkainen.

Pelastajia tarvitaan lisää

Pelastustoimen palveluiden järjestäminen siirtyi hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Ronkaisen mukaan tässä kohtaa on keskeistä seurata hyvinvointialueiden pelastustoimelle kohdistamaa rahoitusta ja sitä, toteutuuko se suunnitellulla tavalla. Valiokunta painottaa, että sisäministeriön ohjauksella voidaan edistää palveluiden yhdenvertaisuutta, laatua ja kustannustehokkuutta.

– Ammattipelastajien ja vapaaehtoisten määrän vaje luo uhan tehokkaalle pelastustoiminnalle. Keinoja vajeen korjaamiseen on etsittävä aktiivisesti. Pelastajakoulutuksen lisäämiseen kohdennetaan määrärahaa 3,5 miljoonaa euroa. Valtion talousnäkymän ollessa tiukka maksimoidaan jo olemassa olevien koulutuspaikkojen teho ja koulutus keskitetään niihin, linjaa Ronkainen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että sisäisen turvallisuuden toimijoiden resurssit varmistetaan koko kehyskauden ajan.