– Suomen toimintaympäristö on epävakaa ja vaikeasti ennakoitavissa. Turvallisuustilanne voi heikentyä nopeasti, ja sen vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan. Venäjän muodostama turvallisuusuhka on pitkäaikainen, eikä mahdollinen rauha Ukrainassa muuta tätä asetelmaa, Jari Ronkainen totesi.
Perussuomalaisten mukaan Nato-jäsenyys lisää Suomen turvallisuutta, mutta myös velvoittaa huolehtimaan omasta kansallisesta puolustuskyvystä.
– Me perussuomalaiset katsomme, että Suomen liittyminen Natoon luo turvaa ja vakautta, mutta myös vastuuta. Ensimmäistä kertaa historiassaan Suomi on sotilaallisesti liittoutunut valtio. Tämä asema tarkoittaa, että meidän on huolehdittava puolustuskyvystämme niin kansallisesti kuin osana liittokuntaa, Ronkainen painotti.
Turvallisuus ei synny itsestään
Perussuomalaisten mielestä asevelvollisuuden kehittämiseen on panostettava, jotta varusmiespalvelukseen hakeutuvien määrä ja laatu pysyvät riittävinä.
– On välttämätöntä luoda edellytykset sekä asevelvollisten että palkatun henkilöstön osallistumiselle Naton tehtäviin Suomen ulkopuolella. Asevelvollisuuden osalta taas ikäluokkien pieneneminen ja väestön henkisen sekä fyysisen toimintakyvyn eriytyminen edellyttävät palvelukseen määrättävien määrän kasvattamista ja naisten palvelukseen hakeutumisen edistämistä, Ronkainen totesi.
Suomen puolustusstrategia ei perustu pelkästään nykyisiin uhkiin, vaan siihen, että varaudumme ennakoivasti tulevaisuuden haasteisiin.
– Turvallisuus ei synny itsestään – se rakennetaan määrätietoisilla päätöksillä ja vahvalla yhteistyöllä. Vaikka maailmassa myrskyää, meidän on syytä olla luottavaisia. Meidän tehtävämme on varmistaa, että Suomen puolustus on vahva tänään ja vielä vahvempi huomenna, Ronkainen painotti.
