LEHTIKUVA
Vieraskielisten määrä sosiaalitukien saajissa on hälyttävä ja kestämätön. Kelan maksamasta toimeentulotuesta vieraskielisten osuus koko maassa oli 19,4 prosenttia vuonna 2017, kun vuonna 2024 osuus oli peräti 29,5 prosenttia.
Eduskunnan torstain kyselytunnilla käytiin keskustelua vieraskielisten yliedustuksesta sosiaalitukien saajien määrässä. Kelan tietoihin pohjautuvat luvut ovat karuja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kuvaili tilannetta kestämättömäksi.
– Kannamme perussuomalaisissa huolta siitä, että nykyinen, liiaksi sosiaaliturvaan nojaava maahanmuutto ei sovi yhteen laajan suomalaisen sosiaaliturvan kanssa. Se on yhtälönä kestämätön.
Perussuomalaisten linjana on, että maahanmuuton tulee olla Suomea palvelevaa. Suomen talous ei kestä nykyistä sosiaaliperäistä maahanmuuttoa. Ongelma on tunnistettu vähitellen myös muissa puolueissa.
Vigelius totesi, että maahanmuutto ei korjaa Suomen heikkenevää huoltosuhdetta, jos tänne tulo ja olo, eivät perustu työlle, vaan tuille.
– Hiljattain on uutisoitu pysäyttävistä luvuista. Esimerkiksi koko maan toimeentulotuista jo 30 prosenttia kohdentuu vieraskielisille – suurimmissa kaupungeissa jopa puolet. Toimeentulotukena, työmarkkinatukena, asumistukena ja monina eri etuuksina ainakin yli miljardi euroa vuodessa vieraskielisille.
Perussuomalaisten pitkän aikavälin tavoitteena on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva, jota puheenjohtaja Riikka Purra on esittänyt jo vuonna 2021. Vigelius painotti puheenvuorossaan, että maahanmuuton tulisi olla Suomelle hyödyksi, ei haitaksi.
– Siksi perussuomalaisissa tahdomme rajata suomalaisen sosiaaliturvan suomalaisille – siis asumisen sijaan kansalaisuuteen perustuvan sosiaaliturvan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ruotsin hallitus esittää sosiaaliturvaan uudistusta, joka tiukentaa toimeentulotuen laskentaperusteita vuoden 2027 alusta. Leikkaukset koskevat kaikkia tuensaajia, mutta erityisesti suurten lapsiperheiden tuki voi pienentyä merkittävästi. Hallitus perustelee uudistusta epäonnistuneella integraatiolla sekä maahanmuuttajien tukiriippuvuuden katkaisemisella.
Perussuomalaisten linja on, että maahanmuuton on perustuttava työlle, toimeentulolle ja nuhteettomuudelle. - Jos nämä kriteerit eivät täyty, niin sellaista maahanmuuttopolitiikkaa ei tarvitse harjoittaa ja tällaisia tulijoita ei tarvitse Suomeen ottaa. Me haluamme, että maahanmuutto palvelee tätä yhteiskuntaa, kansanedustaja Joakim Vigelius sanoo.
Vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen väitti Ilta-Sanomissa, että valtiovarainministeri Riikka Purran esitys sosiaaliturvan rajaamisesta vain Suomen kansalaisille olisi ”märkä rätti” ulkosuomalaisille ja estäisi heidän paluunsa Suomeen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen korjaa Mikkosen väitteet ja huomauttaa, että entisen maahanmuutosta vastanneen sisäministerin luulisi tietävän paremmin.
Sofia Virran ja Wille Rydmanin väittely Ukkola-ohjelmassa oli malliesimerkki siitä, miksi asiallinen keskustelu maahanmuuttopolitiikasta on niin vaikeaa. Rydman säilytti ihailtavasti rauhallisuutensa, kun Virta vyörytti vihervasemmiston pelikirjasta tuttuja temppuja keskustelun kampittamiseksi. Lopuksi Virta pyysi toimittajilta faktantarkistusta aiheesta. Nyt niitä Virran toivomia faktoja vieraskielisille maksetuista toimeentulotuista on tarjolla, mutta tulos tuskin miellyttää Sofia Virtaa.
Taloudellinen realismi puoltaa sitä, että velkaantunut hyvinvointivaltio ei voi pidemmän päälle tarjota kattavia sosiaaliturvapalveluja ulkomaalaisille, koska rahat ovat pois suomalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Osa puolueista haluaa silti jatkaa vanhalla mallilla – kustannuksista välittämättä.
Maahanmuuttajien saamat sosiaalietuudet ovat nousseet keskusteluun Iltalehden uutisen jälkeen, jossa valotettiin maahanmuuttajien saamaa summaa sosiaalietuuksista. Perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas pitää erityisesti tässä taloudellisessa tilanteessa summaa kestämättömänä.
Suomessa on juhlittu vuosikymmeniä poliitikkojen, lobbareiden, järjestöjen ja median rakentamaa narratiivia hyödyllisestä ja välttämättömästä maahanmuutosta. Tarina ei kuitenkaan ole totta, sillä maahanmuuton kustannus veronmaksajalle on valtava. Rasite hyvinvointiyhteiskunnalle on ylitsepääsemätön, perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
