Perussuomalaiset tekevät politiikkaa kaikkien veronmaksajien hyväksi: ”Julkisin varoin rahoitettuja toimintoja laitetaan vihdoinkin tärkeysjärjestykseen”

Eduskunnassa käsitellään julkisen talouden suunnitelmaa tulevalle neljälle vuodelle. Edellinen hallitus hoiti kaikkia ongelmia velalla, sanoo perussuomalaisten ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Vilhelm Junnila.

– Ongelmat jäivät, mutta rahat loppuivat. Marinin-Saarikon hallitus jätti helpoimmatkin toimet tekemättä, vaikka julkisen talouden heikko tilannekuva ja sopeutustarve on ollut kauan tiedossa. Nyt julkista taloutta sopeutetaan, koska aiemmin puuttui rohkeus tehdä hyvinvointivaltion turvaamisen edellyttämät päätökset, Vilhelm Junnila aloitti.

– Tämä hallitus palauttaa menokehyksen uskottavuuden ja ohjaa koko maan talouskasvun mahdollistavalle uralle. Teemme politiikkaa, jossa toissijaisesta ja jopa haitallisesta leikataan ja julkisin varoin rahoitettuja toimintoja laitetaan vihdoinkin tärkeysjärjestykseen. Se on kaikkien veronmaksajien hyväksi.

Sopeutukset vahvistavat valtiontaloutta

Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen talouden velkasuhde on noussut huomattavasti, kertoo Junnila.

– Suunnitelmakaudella hallitus sopeuttaa julkista taloutta yhteensä yhdeksällä miljardilla eurolla. 5,5 miljardia euroa suorilla menosäästöillä, 2 miljardia rakenteellisilla uudistuksilla ja 1,5 miljardia veropäätöksillä. Valtiovarainministeriön riippumattoman asiantuntija-arvion mukaan tämän kokonaisuuden toteuttaminen riittää pysäyttämään maamme velkasuhteen kasvun.

Junnila painotti, että velan kasvu jatkuisi ilman valtiontaloutta vahvistavia toimia.

– Erityisesti kohonnut korkotaso asettaa paineita ripeälle toiminnalle. Olisi tulevan kasvun näivettämistä, jos tähän ei nyt puututtaisi.

– Viime vuonna talous oli taantumassa ja bruttokansantuotteen volyymi supistui. Oppositiota ei varmastikaan tarvitse muistuttaa, mikä hallitus vastasi vuoden 2023 budjetista, Junnila sanoi.

Kasvupaketti tähtää tulevaisuuteen

Hallitus haluaa lisätä työnteon kannustimia, madaltaa yritysten työllistämisen kynnystä ja luoda Suomesta ennustettavan ja turvallisen investointiympäristön niin pienille kuin suurillekin yrityksille.

– Teemme merkittävän ja vuosittain kasvavan lisäpanostuksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen Business Finlandin ja Suomen Akatemian kautta. Tavoitteena nostaa Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Mekanismi tämän toteuttamiselle luotiin parlamentaarisesti ja on suurelta osin yritystukea.

– Lisäksi asetamme 300 miljoonan euron lisäpääoman teollisuussijoitukselle käytettäväksi kasvuyritysten tuotantoinvestointeihin. Vivutetun yksityisen pääoman osuus voi kasvattaa kokonaispotiksi peräti 900 miljoonan euron kädenojennuksen pienille- ja keskisuurille kasvuyrityksille.

Hallitus mahdollistaa edellytykset suurille teollisuusinvestoinneille ja sitoutuu vahvistamaan sähköverkkoa, että jokainen energiaintensiivinen tuotantolaitos voidaan toteuttaa.

– Tulossa on raskaan liikenteen ammattidiesel ja mittavia panostuksia maamme tie- ja rataverkkoon. Polttoaineveroon ja jakeluvelvoitteeseen jo teimme autoilijoita palvelevia parannuksia. Myös luvituksenvauhdittaminen ja normien purkaminen kasvattavat tulevaisuuden versoja, Junnila kertoi.

Hallituksen toimia ei peruta

Hallitus tietää, että oppositio vastustaa kaikkia hallituksen esityksiä, joilla karsitaan menoja tai parannetaan työllistämisen ja työllistymisen edellytyksiä.

– Kaikelle oppositio on sanonut ei, ei ja ei. Tiedämme kuitenkin, että olette oikeasti tyytyväisiä, kun hallitus toteuttaa ohjelmaansa. Teiltä puuttui rohkeus tehdä päätöksiä itse ja sisimmässään tiedätte, ettette tule hallituksen talous- ja työllisyystoimia perumaan, Junnila sanoi.

– Tiedätte, että päätökset on välttämätöntä tehdä ja että ne myös kannattaa tehdä. Vastustatte niitä ilman, että joudutte vastuuseen olemattomista tai työllisyysvaikutuksiltaan vahingollisista vaihtoehdoistanne. Äänestäjiä epäinhimillistävillä identiteettipoliittisilla väitteillä ei ole sijaa, kun korjaamme jälkiänne.

Hallituksen linja on taloudellinen vakaus, työllisyys ja turvallisuus, joka luo pohjan hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen turvaamiselle.

– Vaikka maamme talous on surkeassa kunnossa, ja kaukana ovat ajat, jolloin saatoimme heristää Kreikalle sormea huonosta taloudenpidosta, on hallituksen määrätietoinen politiikka antamassa meille ja tuleville sukupolville kaikki edellytykset parempaan huomiseen, Junnila painotti.