

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset tyytyväisiä puolustusmenojen kasvattamiseen Nato-tasolle – ensi vuonna tavoite jopa ylittyy
Eduskunta käsitteli vuoden 2024 talousarviota myös perjantaina 15.12. Käsittelyn pohjana oli valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö, joka valmistui tiistaina. Valtiovarainvaliokunnan mietinnön puolustusministeriön pääluokasta esitteli kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen sekä hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja, perussuomalaisten Jari Ronkainen.
Puolustusministeriön pääluokkaan esitetään vuodelle 2024 yhteensä noin 6 miljardia euroa.
– Bkt:stä puolustusmenojen osuuden arvioidaan olevan 2,3 prosenttia vuonna 2024 Naton laskukaavalla, ynnää Jari Ronkainen.
– Menot jakaantuvat Naton ja sotilaallisen maanpuolustuksen kesken. Naton jäsenmaana Suomi on sitoutunut, aivan kuten muutkin jäsenmaat, käyttämään 20 prosenttia puolustusbudjetista materiaalihankintoihin. Ensi vuonna tämä tavoite jopa ylittyy. Kansallinen puolustuskyky perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon.
Pelkän Nato-jäsenyyden hinta on melko pieni, alle 90 miljoonaa euroa. Natoon liittyvät määrärahatarpeet kuitenkin täsmentyvät ajan kuluessa.
Puolustusvoimille noin kymmenen prosentin korotus
Puolustusvoimien toimintamenoille valiokunta esittää lähes 2,4 miljardia euroa, mikä on noin 239 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2023. Määrärahalla pystytään kouluttamaan noin 25 000 reserviläistä. Mutta tavoitteena tulee kuitenkin olla 30 000 reserviläisen kouluttaminen. Sopimussotilasmäärän kasvattamiseen 500 henkilötyövuoden tasoon valiokunta on tyytyväinen, ja myönteisenä pidetään myös, että suunnitellun 500 henkilötyövuoden nopeutettu lisäys on käynnistynyt hyvin.
Pienenä, mutta tärkeänä yksityiskohtana Ronkainen nostaa esille diabeetikot.
– Hallitusohjelman mukaisesti kiinnitetään huomiota diabeetikoiden mahdolliseen varusmiespalveluksen suorittamiseen sekä siviilipalvelusjärjestelmän kokonaisuuden kehittämiseen enemmän kokonaisturvallisuutta palvelevaksi.
Puolustusmateriaalia tarvitaan
Puolustusmateriaalihankintoihin on luvassa noin 1,5 miljardia euroa.
– Puolustusmateriaalimarkkinat ovat kuitenkin maailmanlaajuisesti hankaloituneet, huomauttaa Ronkainen.
– Valtion on varauduttava mahdollisesti kohoavaan kustannustasoon. Puolustusvoimien on yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen ja teollisuuden kanssa ylläpidettävä ja lisättävä omaa kansallista tuotantoa. Puolustushallinnon rooli on myös merkittävä vienninedistämisessä, ja on nostettava esiin valtion tarve osallistua vientikauppaan. Siinä mielessä TKI-rahoitukseen panostaminen on tärkeää myös sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmasta.
Ukrainan tukeminen jatkuu
Puolustushallinto suunnittelee ja valmistautuu pitkäkestoiseen Ukrainalle annettavaan materiaali- ja koulutustukeen. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomella on aktiivinen rooli kaikessa Ukrainan tukemisen mahdollistavassa toiminnassa.
– On kuitenkin välttämätöntä korvata Puolustusvoimille tämä Ukrainaan luovutettu tuki täysimääräisesti, sanoo Ronkainen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- budjettimietintö Ukrainan tukeminen materiaalihankinnat kansallinen puolustus puolustusmenot puolustusmateriaali maanpuolustustahto bruttokansantuote sotilaallinen maanpuolustus yleinen asevelvollisuus puolustusbudjetti Huoltovarmuuskeskus Puolustusvoimat Jari Ronkainen nato talousarvio
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Nieminen: Ansiotulojen pitää olla tukia suurempia

Rintamäki: Viime hallituksen ”rahaa on” -mentaliteetilla oppositio ajaisi maan konkurssiin ennen pitkää

Perussuomalaiset tyytyväisiä ulkoministeriön budjettiin – tuki Ukrainalle jatkuu, kehitysapua ei jatketa Venäjän hyökkäystä tukeville maille

Purra: Hallitus ei väisty tieltään talouden vahvistamiseksi

Mira Nieminen tyytyväinen sisäministeriön budjettiin – turvallisuus saa vihdoin sille kuuluvan huomion myös budjetissa

Reijonen kuntien rahoituksesta: Paine veronkorotuksiin lisääntyy

Mäenpäällä edullinen keino puolustuskyvyn vahvistamiseksi – Puolustusvoimien käytöstä poistuva materiaali reserviläisten käyttöön

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta järjestäytyi Helsingissä – puheenjohtajaksi perussuomalaisten Petri Huru

Mäenpää Naton SOFA-sopimuksesta: Muutos ei ole dramaattinen
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








