

SU
Perussuomalaiset vaatii pakkoruotsista luopumista – ehdoton ja aukoton ruotsin pakollisuus ei vastaa suomenkielisten tarpeita
Perussuomalaiset laajentaa keskustelua pakollisesta ruotsin kielestä aiheutuvien haittojen ja epäkohtien korjaamiseksi. Perussuomalaiset muun muassa vaatii pakollisen ruotsin kielen opiskelun poistamista peruskoulussa ja mahdollisuutta suorittaa myöhemmät opinnot ilman ruotsin kielen opintoja tai osaamisen osoittamista.
Tänään julkaistussa suomalaisuusohjelmassa perussuomalaiset tarkastelee laajasti suomalaisia kielioloja ja vaatii täsmennystä väitteelle ”Suomi on kaksikielinen maa”. Vaikka suomalaiset voivat olla suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä, tosiasia on, että harva suomalainen kuitenkaan tarvitsee ruotsia arkielämässään.
Perustuslain mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Tämä tarkoittaa, että Suomen kansaan kuuluu suomenkielinen osa ja ruotsinkielinen osa – olemme siis äidinkieleltämme suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä. Perussuomalaisten mielestä ei kuitenkaan ole oikein, että ruotsi on pakollista kaikilla kouluasteilla ja että ruotsin osaamista vaaditaan yleisesti julkisen sektorin tehtävissä.
Perussuomalaiset katsoo, että Suomen kieli on historian ja nykyhetken kannalta kansan ja kansakunnan olemassaolon perusta, ja että suomen kieli yhdistää suomalaisia ja suomalaisiksi haluavia.
Pakollisesta ruotsin kielestä seuraa monia haittoja. Ruotsin pakollisuus muun muassa häiritsee suomenkielisten kielellistä samastumista ja minäkuvaa, vähättelee suomen merkitystä yhteiskunnan yhteisenä kielenä sekä aiheuttaa koulun kielipainotteisen raskauden ja huonoja oppimistuloksia.
Lisäksi voidaan katsoa pakollisen ruotsin kahlitsevan kielivalintoja ja yksipuolistavan kieliosaamista. Pakkoruotsi myös haittaa monien etenemistä työuralla.
Kouluihin joustavammat kielivalinnat
Perussuomalaisten mukaan ruotsin pakollisuudesta aiheutuvien haittojen ja epäkohtien korjaamiseksi tulisi avata yhteiskunnallinen keskustelu perustuslain takaamista kielellisistä oikeuksista. Samalla tulee jatkossa luopua ruotsin kieltä koskevista osaamisvaatimuksista lukioissa, ammattikouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa.
Perussuomalaiset haluaa lisätä kielivalintojen joustavuutta tekemällä ruotsista valinnaisen kielen peruskoulussa. Näin voidaan monipuolistaa kielivalintoja ja kielten osaamista, saada lisää tunteja äidinkielen opetukseen ja edistää myös muuta oppilaiden kiinnostuksesta ja tarpeista lähtevää opetusta. Tarkoituksenmukaista olisi, että jokainen saavuttaisi koulussa vähintään kohtuulliset taidot äidinkielessä ja englannissa.
Suomenkielisiä oppilaita tulee perussuomalaisten mielestä ohjata ottamaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englanti, sillä englannin osaaminen on kansainväliseen kanssakäymiseen kuuluvaa yleissivistystä.
Kielikiintiöt pois korkeakouluista
Jatkossa perussuomalaiset järjestäisi ruotsinkieliset julkiset palvelut ilman yleisiä ruotsin osaamisvaatimuksia. Tämä edellyttää ongelmakohtien selvittämistä. Palveluja ruotsinkielisille tulisi kehittää huolehtien siitä, että ruotsin osaajia on palvelutehtävissä ja asiakasrajapinnassa riittävästi.
Pakkoruotsista luopumisen osana tulee perussuomalaisten mukaan luopua kielitaitolain mukaisesta vaatimuksesta ymmärtää tyydyttävästi ruotsia hyvinvointialueilla, joiden asukkaista selvä enemmistö on suomenkielisiä. Tämä vaatimus on nyt voimassa korkeakoulututkintoa edellyttävissä tehtävissä yksikielisissä suomenkielisissä kunnissa. Tässä yhteydessä muutetaan julkisen sektorin kielitaitovaatimukset tehtäväkohtaisiksi. Jatkossa työtehtävässä tulisi vaatia vain sitä kielitaitoa, mitä tehtävän hoito todellisuudessa edellyttää.
Perussuomalaiset haluaa poistaa ruotsinkielisten kielikiintiöt yliopistoista sekä huolehtia suomenkielisten näkökulman esille pääsystä julkisen vallan harjoittamassa kielipolitiikan valmistelussa ja toteutuksessa. Perussuomalaiset esittää, että hylätään voimassa oleva kansalliskielistrategia kokonaisuudessaan ja korvataan se ohjelmalla, joka huolehtii suomenkielisten ja ruotsinkielisten ihmisten yhteiskunnallisista ja kielellisistä tarpeista.
Ruotsin taitotasossa ei hurraamista pakosta huolimatta
Vaikka perussuomalaiset vaatiikin pakkoruotsista luopumista, perussuomalaiset ei kuitenkaan esitä suomen kieltä vapaaehtoiseksi ruotsinkielisiin kouluihin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra korostaa, että Suomessa suomen kieli on kaikkia yhdistävä kieli, ja sitä välttämättä tarvitaan.
Samalla on huomattava, että pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta huolimatta ruotsin kielen osaaminen suomenkielisten keskuudessa ei ole kovin hyvällä tasolla. Monet koululaitoksen ruotsiputken käyneet eivät yleensä ilman muuta panostusta osaakaan kommunikoida ruotsiksi.
– Varsin harvat pakkoruotsin lukeneet kykenevät kommunikoimaan ruotsiksi, ellei heillä ole jotain muuta koulun ulkopuolista motivaatiota harjoittaa kielen käyttöä. Koulun vähäisistä ruotsin kielen tunneista ei osaamista paljoa synny, Purra sanoo.
Hän huomauttaa, että on itse aikoinaan opiskellut pakkoruotsin hyvillä mielin.
– Sama asia ei päde kaikkiin. Kun ihminen pakotetaan tekemään jotain, eikä hän edes näe, mitä hyötyä opiskelusta tulisi myöhemmin olemaan, ja mikäli hän ei saavuta kielessä sellaista taitotasoa, millä voisi kommunikoida, sillä on omat vaikutuksensa myös ihmisen minäkuvaan.
– Lisäksi, jos kysellään esimerkiksi nuorilta miehiltä tai pojilta heidän näkemyksiään ja mielipiteitään ruotsin opiskelusta, niin keskimäärin vastaukset ovat hyvin negatiivisia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kielikiintiöt julkiset palvelut kielitaito opiskelu kielivaatimukset Yliopistot Valinnanvapaus Riikka Purra Suomen kieli Kunnat Englanti koulu perussuomalaiset pakkoruotsi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihervasemmisto ja kokoomus väläyttävät turvapaikkojen myöntämistä venäläisille – perussuomalaisille ei käy: ”Itäraja voidaan ja se täytyy sulkea ensisijaisena toimenpiteenä, kun tilanne kärjistyy”

Cancel-kulttuuri ja woke juuttuivat vastavoiman puristukseen Suomessa ja Ruotsissa – kansallismielisten puolueiden nuorisokannatus kasvaa

Perussuomalaiset esittää uudessa ohjelmassaan toimenpiteitä suomalaisen elämänmuodon ja sivistyksen puolustamiseksi

Purra moittii Helsingin Sanomia, joka väitti virheellisesti, että PS olisi luopumassa pakkoruotsin vastustamisesta

Perussuomalaiset: Panostuksia peruskoulutukseen, ei pakkoruotsia ylioppilaskirjoituksiin

Leena Meri haluaa eroon pakkoruotsista: ”Kuulostaa kamalalta, että pakko ja pakottaminen olisivat osa suomalaista identiteettiä”

Some täyttyi älämölöstä, kun perussuomalaiset vaati ruotsin kielen opiskelua vapaaehtoiseksi – RKP-ministerillä meni heti tunteisiin

Mäenpää perussuomalaisten Suomalaisuusohjelmasta: Tosiasiassa harva suomalainen tarvitsee ruotsia arkielämässään

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kouluihin
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








