

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset: Vuodesta 2025 Suomen talouden käännekohta – ”Haastamme opposition esittämään vaihtoehtonsa”
Eduskunnassa käytiin tänään palautekeskustelu valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2025. Perussuomalaisten kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Ville Vähämäki korosti ryhmäpuheessa talouden kuntoon saamisen merkitystä kestävien, talouskasvua edistävien toimien kautta.
Hallituksen keskeinen tavoite on vakauttaa julkisen talouden velkasuhteen kasvu vuoteen 2027 mennessä. Pidemmällä aikavälillä tavoite on tasapainottaa talous ja kääntää velkasuhde laskuun.
– Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sovittiin laajoista toimintamenoja koskevista säästökokonaisuuksista. Ensi vuoden budjetti sisältää hiukan vajaa puolet kaikista menopuolelle tehdyistä sopeutuksista, Ville Vähämäki sanoi.
Katse kohti kestävää talouskasvua
Kasvun taustalla nähdään talouden elpyminen, viennin piristyminen sekä EKP:n päätösten luoma positiivinen toimintaympäristö. Vähämäki totesi BKT:n ennakoidun nousevan jopa 1–1,5 prosenttiin, kun kuluvana vuonna talous vielä sakkaa.
– Erityisen vahva signaali on viestini siitä, että vuodesta 2025 muodostuu talouden käännekohta – tämä optimismi on juuri sitä, mitä Suomi tarvitsee elpyäkseen ja vahvistaakseen pitkän aikavälin kasvupohjaansa.
Vähämäki näkee Suomen taloustilanteessa selkeän positiivisen muutoksen.
– Inflaation odotetaan hidastuvan huomattavasti, mikä kohentaa suomalaisten ostovoimaa ja tukee yksityistä kulutusta. Itse asiassa viimeaikaisten tietojen mukaan inflaatio hidastui myös viime kuussa.
Suomen viennissä on havaittavissa myös lukuisia elpymisen merkkejä.
– Myös viennin osalta tilanne helpottaa. Metsäteollisuuden sekä teknologiateollisuuden tuotteille on luvassa kasvavaa kysyntää. Näiltä osin valtioneuvoston jäsenet ja valtiojohto ovat nähdäkseni tehneet hyvää työtä ja edistäneet Suomen vientiä maailmalla. Haluan kannustaa jatkamaan tätä työtä ja saattamaan maaliin myös ensi vuonna sellaisia kauppoja, joilla autetaan Suomen talouden käännettä.
Haaste oppositiolle
Vähämäki korosti puheessaan, että perussuomalaiset ovat valmiita neuvottelemaan kasvupaketista.
– Haastan myös oppositiota tuottamaan omaa vaihtoehtoa talouskasvun edellytysten luomiseksi. Vaihtoehtobudjeteista löytyi jo joitakin ehdotuksia kaikilta puolueilta. Näitä totta kai analysoidaan mutta lisää kaivataan. Ongelma luonnollisesti kasvupaketissa on se, että hintalappu tulee olla matala. Lisäämällä valtion menoja ei kasvua saada aikaan. Talouskasvun avaimet ovatkin valtion budjetin tulopuolella.
Tavoitteena sekä pitkän- että lyhyen aikavälin talouskasvu
– Talous- ja työllisyyskasvun vauhdittaminen vakauttaa julkista taloutta nopeasti. Hallituksen tekemät työllisyystoimet vahvistavat pitkällä aikavälillä julkista taloutta kasvavan työllisyyden kautta. Tämä vaikutus nähdään vasta kun suhdanteet kohenevat. Keskipitkällä aikavälillä työllisyystoimet vahvistavat työllisyyttä VM:n ja VTV:n laskelmien mukaan yli 70 000 hengellä, Vähämäki totesi.
Ensi vuoden budjetissa tehdään runsaita panostuksia talouskasvua luoviin aloihin.
– Ensi vuoden budjettiin sisältyy valtion lisäpanostuksia tutkimus- ja kehittämismenoihin 280 miljoonaa. Tämä pohjautuu yhteisesti sovittuun tavoitteeseen nostaa TKI- menoja vuosittain. Nämä lisäpanostukset tuovat meille talouskasvua viiveellä, mutta ovat välttämättömiä osaamisemme ja kilpailukykymme ylläpitämiseksi. On kuitenkin oltava huolellinen siinä, että lisäykset muuttuvat oikeasti tuottavuuden, talouden ja hyvinvoinnin kasvuksi.
Vähämäki katsoo, että nyt tehtävät toimet tulevat muuttamaan vuoden 2025 Suomen talouden käännekohdaksi.
– Nyt on mahdollisuus luoda pohjaa, jossa yksityiset investoivat, työllisyysaste nousee ja julkinen talous vakautuu. Vuodesta 2025 vaikuttaisi tulevan talouden käännekohta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- velkasuhde talousarvioesitys Työllisyysaste Investoinnit Julkinen talous Talouskasvu vientiteollisuus Ville Vähämäki hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihreiden ja vasemmistoliiton talousvaihtoehto järkyttää: Säästöjen ja työllisyystoimien perumista, lisää veroja, lisää maahanmuuttoa ja ”kyllä” uudelle EU-yhteisvelalle
Perussuomalaisten kansanedustajat Joakim Vigelius ja Miko Bergbom ovat tutustuneet vihreiden ja vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetteihin, ja lukeminen järkytti kansanedustajia. – Ei todellakaan siltä näytä, että oppositiopuolueilla olisi halua tulla mukaan seuraavaan hallitukseen ajamaan parempaa politiikkaa Suomeen, eli veronkevennyksiä, luomaan kannustimia yrityksille ja vähentämään haitallista maahanmuuttoa.

Perussuomalaisten Koskela: Sopeutustoimien kanssa ei pidä hidastella

Valtiovarainministeri Purra moittii opposition talousvaihtoehtoja toiveajattelusta ja konkretian puutteesta – ”Taikaseinäsosialismi ei toimi”

Hallitus sopeuttaa, turvaa ja auttaa työllistymään – se on hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta välttämätöntä

Talouden suhdanne on paranemassa – palkansaajan ostovoima parantunut
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








