
Perussuomalaiset ympäristövaliokunnan jäsenet: Hallitus ei ymmärrä pysäyttää ilmastopolitiikan kiristyksiä edes koronapandemian keskellä
Nykyisen Ursula von der Leyenin johtaman komission kärkihankkeen, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, tavoitteena on rakentaa Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Perussuomalaiset ympäristövaliokunnan jäsenet pitävät ilmastotavoitteita utopistisina koronapandemian keskellä.
Julkisen ja yksityisen sektorin investointien mobilisoiminen sekä EU-budjetista 25 prosentin suuntaaminen ilmastotoimenpiteisiin ovat merkittävässä roolissa – lainsäädännön uudistamisen rinnalla – unionin kunnianhimoisen ilmastotavoitteen toteutumisessa. Komissio julkaisi tammikuussa tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmasta Green Dealista, jonka investointipilarin osan muodostaa oikeudenmukaisen siirtymän rahastomekanismi.
Vaarantaa teollisuuden työpaikat
Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin tarkoituksena on tukea kasvihuonepäästöintensiivisten alueiden siirtymää eroon fossiilisista polttoaineista sekä hiili-intensiivisistä prosesseista kohti ilmastoneutraaliustavoitetta. Eduskunnassa ja ympäristövaliokunnassa käsiteltiin juuri tätä isoa ilmastopolitiikan kokonaisuutta.
– Perussuomalaisten valiokuntaryhmä suhtautuu edelleen varsin kriittisesti koko esitykseen, sillä mielestämme se vaarantaa yhä kohtuuttomasti sekä maamme teollisuuden että sen toimintakyvyn ja siihen liittyvät työpaikat. Täten emme edelleenkään voi olla puoltamassa sitä, että saavuttaisimme maanosassamme ilmastoneutraalisuuden vuoteen 2050 mennessä, kuten Euroopan unioni pyrkii. Emme myöskään voi allekirjoittaa maamme hallituksen tavoitetta hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä. Emme varsinkaan nyt, kun kansakuntamme elää keskellä koronapandemiaa, sanoo perussuomalaisten ympäristövaliokunnan valiokuntavastaava, kansanedustaja Mauri Peltokangas.
– Toisaalta valiokuntaryhmämme näkee, että ao. rahaston perustamisesta huolimatta maassamme ei pystytä luomaan riittäviä pohjia ns. oikeudenmukaiselle siirtymälle tietyillä aloilla. Oivallisena esimerkkinä tästä toimii juuri maamme turveala, joka joutuu nyt käsittelyssä olevan esityksen myötä voimakkaasti kärsijän rooliin. Me puolustamme vahvasti turvetuotantoa nyt ja aina. Täten vastustamme sen käyttökieltoa. Samaten puolustamme Suomen turvealueita ja niiden työntekijöitä, sillä turpeen tuotanto työllistää hyvin ihmisiä Suomessa. Etenkin tämä näkyy maan itä-, keski- ja pohjoisosissa, sanoo kansanedustaja Petri Huru.
Turve on tärkeä energianlähde
Perussuomalaiset eivät halua sitoutua hallituksen tavoitteeseen turpeen energiakäytön päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä.
– Sen sijaan näemme, että turve on kotimainen energianlähde ja tärkeä energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Turpeen alasajo voisi myös johtaa turpeen korvautumiseen puulla ja vaarantaa täten metsäteollisuuden puun saatavuutta. Muutoinkin hallituksen olisi nyt keskeytettävä koko ilmastohumppa, koska elämme keskellä koronaepidemiaa, toteaa kansanedustaja Sheikki Laakso.
Perussuomalaiskolmikko toteaa, että turpeen jatkojalostusta ja innovatiivista tuotekehittämistä on edistettävä.
– Muutoinkin energia-alan tutkimukseen ja kehitykseen kannattaa panostaa nyt- ja aina.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Green Deal hiilineutraalius koronavirus Sheikki Laakso Petri Huru päästövähennykset työpaikat Euroopan unioni Ympäristövaliokunta Mauri Peltokangas Turve ilmastopolitiikka perussuomalaiset Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisilta vahvaa kritiikkiä sekä Euroopan komissiolle että hallitukselle energia- ja ilmastopolitiikasta: Kansalaisten rankaiseminen jatkuu

Perussuomalaiset maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Emme hyväksy maa- ja metsätaloutta harjoittavien ihmisten syyllistämistä ilmastopolitiikan varjolla

Halla-aho: Suomi ei voi jatkaa miljardien kippaamista kehitysavun, haittamaahanmuuton ja ilmastoposeerauksen kaltaisiin kohteisiin tällaisissa olosuhteissa

Tutkijat varoittavat: Ensi talvena korona voi palata entistäkin kovempana

Suomi on kiinni ja kansalaiset eristyksissä koronan vuoksi – vihervasemmisto ryhtyi heti torjumaan natseja ja ilmastonmuutosta

Hakkarainen linjaa: Ihmisen, talouden ja maapallon huomioivan metsäpolitiikan suuntaviivat

Ilmastoyhteistyön tulevaisuus askarruttaa EU-maita: ”Nyt ei ole hiilikaivosten sulkemisen aika”

EU:n Green Deal heikentää merkittävästi Suomen kilpailukykyä – teollisuus, työpaikat ja omavaraisuus vaarassa

Reijonen huolissaan turpeentuotannon alasajosta: ”Nouseeko sähkön hinta?”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








