
LEHTIKUVA
Perussuomalaisetko muka populistinen puolue? No ei sinne päinkään – Jussi Halla-aho muistuttaa, että perussuomalaiset etenee politiikassa johdonmukaisuudella
Perussuomalaisia on toisinaan kuvattu populistiseksi puolueeksi. Mielikuva juontanee juurensa aikaisemman puheenjohtajan, sittemmin perussuomalaisista poistuneen Timo Soinin aikoihin. Uudessa elämäkertakirjassaan Jussi Halla-aho puntaroi puolueensa suhdetta populismiin tänä päivänä.
Jussi Halla-ahoa puheenjohtajana edeltänyt Timo Soini nosti populismin suorastaan aatteen asemaan, kirjoitti populismista pro gradunsa ja kokonaisen kirjankin nimeltä Populismi (Pole-Kuntatieto Oy 2020). Perussuomalaisten eurooppalaiset sisarpuolueet ovat leimallisesti populistisia nekin.
Kun Halla-aholta kysyy, mikä hänen suhteensa populismiin on, hän toteaa, että populismi voidaan käsittää eri tavoilla, esimerkiksi siten, että poliitikko kannattaa toimenpiteitä, joiden olettaa olevan suosittuja, ja on aina valmis muuttamaan agendaansa ja kantojaan yleisen mielipiteen mukana.
Populisti toisin sanoen pyrkii ensisijaisesti saamaan kannatusta, ei tekemään vastuullista ja järkevää politiikkaa. Tässä mielessä perussuomalaiset on vuodesta 2017 alkaen ollut varmasti Suomen vähiten populistinen puolue, Halla-aho sanoo. Hän puntaroi puolueensa suhdetta populismiin tänään julkaistussa, kirjailija Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertateoksessa.
– Olemme pysyneet johdonmukaisesti linjallamme ja ajaneet asioita, joihin uskomme, riippumatta siitä, miltä gallupit näyttävät tai mitä muut meistä sanovat. Toisaalta uskon, että kannatuksemme johtuu suurelta osin juuri johdonmukaisuuden tuomasta uskottavuudesta, Halla-aho erittelee.
Tavan kansalainen on perussuomalaisille päähenkilö
Toisaalta populismi voidaan Halla-ahon mukaan ymmärtää myös myönteisemmällä tavalla eli yhteiskuntafilosofiana, jonka mukaan vallanpitäjien tulee noudattaa kansalaisten enemmistön tahtoa, joka ilmaistaan vapaissa ja reiluissa vaaleissa. Tällä tavoin määriteltynä perussuomalaiset on Halla-ahon mukaan populistinen puolue.
– Useimpien muiden puolueiden ja median mielestä vallanpitäjien tulee kertoa kansalaisille oikeat mielipiteet, ja jos kansa tästä huolimatta niskoittelee ja äänestää väärin, vaalitulokset pitää mitätöidä esimerkiksi eristämällä vääriä mielipiteitä edustavat puolueet päätöksenteosta. Media ja useimmat muut puolueet suhtautuvat myös kielteisesti sananvapauteen, koska sen turvin kansalaiset voivat ilmaista julkisesti mielipiteitä, jotka eivät miellytä vallanpitäjiä.
Perussuomalaisten katsannossa kansalainen on päähenkilö, Halla-aho sanoo.
– Kansalainen on suvereeni vallan lähde, ja päätöksenteon keskiössä tulee olla hänen turvallisuutensa ja hyvinvointinsa. Muiden puolueiden ja median mielestä kansalainen on veronmaksaja, jonka tehtävä on rahoittaa valtaa pitävän eliitin lempiprojekteja, Halla-aho pudottelee.
Suomen Uutiset
Lue myös
Halla-aho tunnustaa olevansa introvertti pohdiskelija, joka pyrkii ymmärtämään asiat kirjaimellisesti – siksi hänet itsensä on usein ymmärretty väärin
Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Halla-aho romahti henkisesti vuoden 2019 vaalimenestyksen jälkeen ja oli vähällä menettää uskonsa politiikkaan – sitten akkuun löytyi lisää virtaa uusista tehtävistä
Suostuessaan mukaan elämäkertakirjaan Halla-aho päätti, että hän avaa elämäänsä avoimen rehellisesti – ”Muuten tämä kirja olisi historiallisesti arvoton”
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vallanpitäjät Markku Heikkilä elämäkerta mielipiteenvapaus hyvinvointi politiikka Sananvapaus Populismi Turvallisuus Jussi Halla-aho Timo Soini media
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Halla-aho romahti henkisesti vuoden 2019 vaalimenestyksen jälkeen ja oli vähällä menettää uskonsa politiikkaan – sitten akkuun löytyi lisää virtaa uusista tehtävistä
Vuosikymmenen taitteessa Jussi Halla-aho pohti synkkämielisesti politiikkaa ja jopa omaa jatkoaan politiikassa. Tekemiseen löytyi kuitenkin jälleen mielekkyyttä, ja pessimismi alkoi väistyä toisaalta uusien tehtävien kautta. Halla-aholle oli myös helpotus nähdä seuraajansa Riikka Purran saaneen hyvän otteen puolueen johtamisesta.

Halla-aho tunnustaa olevansa introvertti pohdiskelija, joka pyrkii ymmärtämään asiat kirjaimellisesti – siksi hänet itsensä on usein ymmärretty väärin
Puhemies Jussi Halla-aho haluaa asioiden olevan järjestyksessä. Järjestelmällisyyteen ja loogisuuteen pyrkiminen tarkoittaa samalla sitä, että epämääräisyys, epäjohdonmukaisuus ja ristiriitaisuus tuottavat Halla-aholle suurta epämukavuutta. Toisaalta kenties juuri näistä syistä Halla-ahosta on tullut poliitikko.

Epäonninen sattuma ohjasi nuoren Jussi Halla-ahon perehtymään ukrainan kielen opiskeluun – noin 30 vuotta myöhemmin ukrainalaiset palkitsivat kunniamerkillä
Puhemies Jussi Halla-aho on suuri Ukrainan ystävä, ja hän myös puhuu sujuvaa ukrainaa. Ukrainan kieleen ja kulttuuriin perehtymisen tuloksena Halla-aho päätyi syksyllä 2023 puhumaan Ukrainan parlamentille Kiovaan saaden koko parlamentin taputtamaan ja nousemaan seisaalleen osoittamaan suosiota. Tuoreessa elämäkertateoksessa kerrotaan, miten yliopisto-opintojen viivästyminen ohjasi Halla-ahon välivuotenaan opiskelemaan ukrainan kieltä.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.
Viikon suosituimmat
Uusimmat

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää






