

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten Halla-ahoa lukuun ottamatta kaikki suurimpien puolueiden puheenjohtajat tukevat sitä, että Suomi kippaa 6,6 miljardia euroa EU-elvytykseen
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho latasi puoluejohtajien tentissä kollegoilleen täyslaidallisen EU-elvytyspaketista, johon osallistuessaan Suomi maksaisi 6,6 miljardia euroa ja saisi takaisin vain 3,2 miljardia.
Jussi Halla-aho kohtasi puoluejohtajakollegansa tiistaina Iltalehden järjestämässä viiden suurimman puolueen puheenjohtajien välisessä tentissä. Erityisesti Halla-aho kohdisti viestinsä pääministeri Sanna Marinille.
– Elpymispaketti on rahansiirtoinstrumentti, joka ei varsinaisesti edes liity siihen, miten pahasti EU-jäsenvaltiot ovat kärsineet koronasta. Rahanjakokriteerit liittyvät vain siihen, mikä on jäsenvaltion kyky kansallisin toimin elvyttää talouttaan koronaepidemian jäljiltä.
– Tämä tarkoittaa siis sitä, että Suomen kaltaiset maat elvyttävät joka tapauksessa omaa talouttaan omilla rahoillaan ja sen lisäksi ne elvyttävät tulonsiirroilla muiden jäsenvaltioiden taloutta, Halla-aho sanoi.
Perussuomalaisten puheenjohtajan mukaan elpymispaketti on vain tapa sosialisoida eteläisen Euroopan maiden rakenteellisia talousongelmia.
– Niitä talousongelmia yritettiin aikoinaan ratkaista eurokriisin yhteydessä kansallisilla ”hevoskuureilla”, mutta ne kuurit vain aiheuttivat kielteisiä poliittisia seurauksia kyseisissä maissa.
Halla-aho: Me emme halua maksaa muiden maiden ongelmia
Perussuomalaiset on todennut, että syksyn eduskuntakaudella perussuomalaisten tärkein tehtävä on kaataa elpymispaketti. Suomen osallistuminen järjestelyyn edellyttää vielä eduskunnan hyväksyntää.
Halla-aho painotti, että Suomi olisi rahoitusjärjestelyssä jälleen EU-nettomaksajan roolissa.
– Me emme halua maksaa muiden maiden ongelmia. Jos talouttaan huonosti hoitaneiden maiden rakenteellisia ongelmia sosialisoidaan muiden maiden maksettavaksi, niin silloin vähenevät myös kyseisiltä mailta kannusteet tehdä jotain rakenteellisille ongelmilleen.
Halla-aho muistutti, että elpymispaketissa piilee vaarana myös se, että järjestelystä ei olisi tulossa ainutkertainen tai väliaikainen, kuten kansalaisille on nyt vakuuteltu.
– Vastaavia tarjouksia on tämän jälkeen tulossa. Valtiovarainministerin mukaan Suomi jatkossa tyrmää tai estää tällaiset järjestelyt, jos niitä yritetään. Mutta miten Suomi voisi kieltäytyä jatkossa, jos tälläkään kertaa ei voida kieltäytyä? Halla-aho ihmetteli.
Marinin mielestä etelän maiden rahoittaminen on Suomen etu
Pääministeri Sanna Marin osallistui heinäkuussa itse henkilökohtaisesti Brysselissä muiden EU-johtajien kanssa neuvotteluihin, jossa valmistui poliittinen sopimus 750 miljardin elpymispaketista. Puheenjohtajatentissä Marin luonnollisesti ylisti Suomelle kalliiksi käyvää rahoitusmallia.
Marin ei ottanut juuri mitään kantaa Halla-ahon argumentteihin vaan väisti ne. Sen sijaan Marin luetteli tuttuja latteuksia, kuinka Suomi on osa Euroopan sisämarkkinoita ja kuinka Suomen etu on elpyä koronakriisistä yhdessä muiden EU-jäsenvaltioiden kanssa.
– Eurooppa on meille iso vientialue. Me näemme sen suoraan Suomen taloudessa, jos Euroopan talous ei tästä elvy. Nähdäkseni tämä ratkaisu (elpymispaketti) oli paikallaan, Marin sanoi.
Tuleeko elpymispaketille jo jatko-osa?
Marin totesi myös, että ei voida tietää, onko elpymispaketille tulossa jatkoa.
– Me olemme kuitenkin hyväksyneet vain kertaluonteisena. Hallitus ei ole sitoutunut tuleviin välineisiin, Marin sanoi.
Halla-aho vastasi Marinille, että Suomen kauppa ja vienti on täysin mitätöntä niihin EU-maihin, jotka hyötyvät eniten elpymispaketista.
Halla-aho totesi, että jos Suomi oikeasti puolustaisi omaa vientiteollisuuttaan lapioimalla rahaa muihin maihin, niin rahat voisi ennemmin lähettää vaikka Yhdysvaltoihin, Japaniin tai muualle EU:n ulkopuolelle.
– Siinä väitteessä ei vaan ole mitään järkeä, että Suomi puolustaa omaa vientiteollisuuttaan rahoittamalla Italian tai Espanjan kaltaisten maiden talousongelmia.
Kokoomuksen Orpo peitteli intoaan
Toisin kuin Halla-aho, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ei kyennyt ilmoittamaan, että Suomen pitäisi jäädä EU-elvytyksen ulkopuolelle. Orpo sen sijaan tyytyi toteamaan olevansa ”kriittinen ratkaisun sisällölle”.
Orpo epäsuorasti vihjaili tukevansa Suomen osallistumista elvytykseen
– Euroopan unionissa tarvitaan toimenpiteitä, joilla koronakuopasta selvitään, Orpo sanoi.
Keskusta hyväksyy Suomen osallistumisen EU-elvytykseen, vaikka tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon mukaan elpymispaketti oli keskustalle hallituksessa ”kiperä päätös”. Puheenjohtajatentissä Saarikko esitti ”demokraattista keskustelua” siitä, mihin elvytysrahaa Suomessa kohdistetaan.
Vihreät suhtautuu myönteisesti EU-elvytykseen.
– Vihreät haluaa lisää ja vahvempaa Euroopan unionia. Kriisejä, kuten koronavirusta, muuttoliikettä ja ilmastonmuutosta ei ratkota yksi Suomessa vaan näihin tarvitaan yhteistä työtä, sisäministeri Maria Ohisalo sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU-elvytyspaketti nettomaksajat muut puolueet verovarat puheenjohtajatentti rahanjako veronmaksajat Maria Ohisalo Annika Saarikko Sanna Marin Petteri Orpo Suomi Velkaantuminen perussuomalaiset hallitus talous Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tavio: EU-elvytyspaketti keskustan käsissä

Ministeri Saarikko jakaisi Suomelle tulevaa EU-elvytystä kunnille: ”Nopeat nettiyhteydet kaikille” – Halla-aho palautti maan pinnalle: ”Suomi ei tosiasiassa saa EU:lta senttiäkään”

Antikainen: Marinin hallituksella piikki auki joka suuntaan – ”Maksajilta ei kysytä mitään”

EU-tukipaketista kansanäänestystä vaativa kansalaisaloite etenee uskomattomalla vauhdilla – käyrä osoittaa pystysuoraan

Halla-aho: On joutavanaikaista pelottelua väittää, että EU-elpymispaketin tyrmäämisellä olisi dramaattisia vaikutuksia Suomelle

Tavio: EU-elvytyspaketin kaataminen on nyt perussuomalaisten tärkein tehtävä

Perussuomalaisilta lakialoite kansanäänestyksestä: EU-elvytyspaketista Suomelle yli kolmen miljardin nettotappiot – ”Emme voi hyväksyä tällaista verovarojen järjetöntä käyttöä”

Eteläisten maiden sosialistimepit aloittivat moraalintaivutusharjoituksensa – rahan virtaaminen pohjoisesta etelään etusijalle

Bulgarian korruptiota vastustavat protestoijat paljastavat EU:n kaksinaismoraalin oikeusvaltiokäsitteessään
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








