Perussuomalaisten kansanedustajat: TKI-panostuksissa on huomioitava määrän lisäksi laatu

Eduskunnassa keskusteltiin keskiviikkona valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisesta suunnitelmasta. Suunnitelmalla linjataan TKI-investointeihin ohjattua rahoitusta. Hallitus tavoittelee parlamentaarisen sovun mukaisesti Suomen TKI-rahoituksen nostoa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

‒ Eurooppa on jäänyt jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa monilla sektoreilla. Siinä missä Yhdysvallat ja Kiina ovat innovoineet nopeasti uutta ja isolla skaalalla, on EU:ssa keskitytty liialti sääntelykysymyksiin. Suomella on kuitenkin huomattavaa kärkiosaamista juurikin kriittisillä aloilla, mitä on pystyttävä saamaan käyttöön, talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto muistuttaa.

‒ Suomalainen tutkimus on maailman huippua, ja nyt tarvitaan näitä hallituksen toimia, jotta saadaan innovatiivisuus, potentiaali ja osaaminen realisoitua talouskasvuksi, toteaa kansanedustaja Kaisa Garedew.

TKI-rahoituksella lisää vientiä

‒ Yritysinnovaatioihin tähtäävällä TKI-rahoituksella tulee saada lisää vientiä. Hallituksen satsaaman tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden tulee olla näkyvää ja tuottavaa, Jaana Strandman painottaa.

Edustaja Strandman tulee Suomen metsäisimmästä maakunnasta Etelä-Savosta, jossa pitää kehittää erityisesti puun jatkojalostamista ja sitä kautta lisätä vientiä.

‒ TKI-panostukset auttavat osaltaan myös sote-järjestelmämme ongelmien ratkomisessa. Hallituksen budjettiriihessä päättämä Suomen Akatemian tutkimushankevaltuuteen sisältyvä 18 miljoonan euron lisäpanostus sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuuden parantamiseen on enemmän kuin tervetullut, kansanedustaja Minna Reijonen sanoo.