

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustajien vappupuheissa asiaa julkisen velan tasosta, suomalaisen työn puolustamisesta ja yhteisöllisyyden merkityksestä
Monet kansanedustajat ovat tänään pitäneet perinteisiä vappupuheitaan eri tilaisuuksissa. Suomen Uutiset keräsi yhteen valikoituja osia kaikkien puheista. Katso puheet kokonaisuudessaan videolinkeistä.
Sami Savio kiinnittää vappupuheessaan huomiota Suomen julkisen velan tasoon. Savio nostaa esille, että Marinin hallituksen aikana velkaantuminen on kiihtynyt räjähdysmäisesti.
– Velkaa on kertynyt jo noin 30 000 euroa kaiken ikäistä suomalaista kohti. Maksutaakka on huikea. Säästöjä pitäisi saada ripeästi aikaan, mutta niiden sijaan hallitus on keskittynyt menojen kasvattamiseen. Hallitus velkaannuttaa Suomea surutta ja jättää ongelmien korjaamisen seuraajiensa murheeksi. Siinä onkin tekemistä.
Savio huomauttaa, että Suomea ei tosin pian velkaannuteta enää vain kotimaisin voimin.
– Hallituksen ideologisin perustein puoltamalla yhteiseurooppalaisella velanotolla peiteltäisiin talouttaan huonosti hoitaneiden EU-maiden ja kehnossa kunnossa olevien keskieurooppalaisten suurpankkien ongelmia koronan talousvaikutusten lieventämisen sijaan. Velkojen yhteisvastuu ei kannustaisi rakenteellisiin uudistuksiin, vaan siirtäisi pitkään taloudenpidossaan kompuroineiden valtioiden ongelmat ja pankkien riskinoton realisoitumisen niihin syyttömille tahoille, kuten suomalaisille veronmaksajille. Ratkaisu on täysin väärä ja epäoikeudenmukainen.
Kiihtyvän lisävelkaantumisen tiellä ei voida enää jatkaa. Savio vaatiikin hallitukselta julkisen sektorin tasapainotusta ja asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen.
– Hallintoa on karsittava ja byrokratiaa vähennettävä. Suomen ja suomalaisten kannalta tärkeimpiä kohteita on painotettava ja maamme ulkopuolelle suuntautuvia menovirtoja karsittava tuntuvasti, samoin koko ajan kasvavia maahanmuuton kustannuksia.
Olisiko aihetta lippu nostaa vain puolitankoon?
Lulu Ranne sivaltaa Sanna Marinin hallitusta. Vappu on työväen juhla, eli nyt onkin sopiva hetki patistaa hallitusta puolustamaan suomalaista työtä ja yrittämistä maailmanhalaamisen ja hyvesignaloinnin sijaan.
– Tänään me liputamme suomalaisen työn kunniaksi. Mutta kun seuraa Marinin hallituksen tekemisiä, vaikuttaa siltä, että lippu pitäisi laskea puolitankoon. Suomalaisen työn suurin uhka on vihervasemmistohallitus, jota kepu pönkittää, Ranne sanoo.
Kansanedustaja muistuttaa, että hallitus tekee lisää velkaa ja kasvattaa julkista sektoria ja samalla unohtaa kaikkein tärkeimmän, eli suomalaisen työn ja suomalaisten menestymisen.
– Hallitus ei kykene pitämään huolta suomalaisten työpaikoista, yritysten kilpailukyvystä ja kansalaisten ostovoimasta, vaikka niiden mukana Suomi joko menestyy tai vajoaa. Hallituksen pehmoiset puheet paljastuivat, kun puoliväliriihen työllisyys- ja julkisen talouden tasapainottamistoimet tulivat ilmi. Valtiovarainministeri ja lukuisat asiantuntijat lyttäsivät ne saman tien.
Ranne huomauttaa, että Marinin hallituksen tärkeysjärjestys on tullut selväksi.
– Tärkeintä hallitukselle on oma maine, EU:n kiltin tytön rooli, ylikireä ilmastopolitiikka ja muiden maiden kansalaisten hyysääminen, meillä ja muualla. Hallitus on unohtanut kaikkein tärkeimmän, eli sen, että julkisen talouden tasapaino on jokaisen lapsen ja nuoren, arjen puurtajan ja mummon suurin tuki ja turva. Jos tämä unohdetaan, saamme heittää Suomelle hyvästit.
Syytä pohtia, mitä elvytyspaketin hyväksymisestä seuraisi
Minna Reijonen muistuttaa vappupuheessaan, että suomalaisilla on edessään kaksi suurta ja merkityksellistä päätöstä: EU-elvytyspaketti ja sote, joihin molempiin liittyy suuria riskejä.
Reijonen painottaa, että elvytyspaketin myötä EU uhkaa muuttua pankkiunioniksi.
– Elvytyspaketti on muuttamassa asioita, joita sen ei pitäisi muuttaa. Samalla kun nuija eduskunnassa kopsahtaa päätöksen tueksi, muuttuu hyvin paljon. Suuntana on yhteiset velat ja vastuut – ja jopa yhteiset verot.
Reijonen kehottaa kaikkia pohtimaan, mitä kaikkea elvytyspaketin hyväksyminen voi tarkoittaa.
– Maksamme ehkä pian veroina muiden maiden velkoja. Samalla joitain muita maita palkitaan rahalla siitä, että ne ovat hoitaneet talouttaan huonosti. Näin suuresta päätöksestä ei niin vain palata entiseen.
Reijonen muistuttaa, että elvytyspaketti tarkoittaa sitä, että Suomi antaa EU:lle 6,6 miljardia ja takaisin tulee vain noin kaksi miljardia tai jopa vähemmän – ehkä ei lanttiakaan.
– Suomi tekee joka tapauksessa tappiota neljä ja puoli miljardia euroa. Se summa olisi tarpeen kotimaassakin, esimerkiksi sairaanhoitajien palkkaamiseen tai uusien työpaikkojen luomiseen. Summasta myös riittäisi jakaa jokaiselle suomalaiselle 800 euroa.
– Me elvymme parhaiten koronasta, kun käytämme suomalaisille kuuluvat rahat oman maan ja oman maan kansalaisten hyväksi, kansanedustaja painottaa.
Vastuun kantamista on se, että uskaltaa kertoa mielipiteensä
Leena Meri läksyttää kokoomusta, joka on ryhmänjohtajansa Kai Mykkäsen mukaan ilmoittanut äänestävänsä tyhjää EU-elvytyspaketista. Jos kokoomusedustajat tottelevat ryhmäkuria, elvytyspaketti olisi menossa läpi hallituspuolueiden äänillä.
– Kokoomus on tähän mennessä ilmoittanut kantavansa vastuuta. Vastuuta kuitenkin kannetaan siten, että kysyttäessä osaa edes kertoa oman mielipiteensä. Itse aion äänestää elvytyspakettia vastaan, kuten kaikki ryhdikkäät perussuomalaiset.
Meri muistuttaa myös, että elvytyspakettia on turha pyrkiä junttaamaan läpi pelottelulla.
– Media on valjastettu mukaan kirkumaan, että suomalainen kansanedustaja ei saisi äänestää elvytyspakettia vastaan. Suurin piirtein Euroopan – tai koko maailman – vihjataan kaatuvan, jos Suomi ei elvytyspakettia hyväksy. No, Tanskakin aikoinaan hylkäsi äänestyksellä Maastrichtin sopimuksen, eikä siinä Eurooppa kaatunut eikä Tanskaa heitetty pois kansainvälisistä pöydistä.
– Eduskunnan kyselytunnilla jopa valtiovarainministeri Matti Vanhanen viittasi myös elvytyspaketista tehtyyn ”kättä päälle”-sopimukseen joka olisi pidettävä. Siis anteeksi mitä? Eihän voi olla niin, että tästä on sovittu etukäteen. Suomen parlamentin on voitava sanoa asiasta sanansa. Eikö Marin ole kertonut EU:ssa, että Suomi on itsenäinen valtio, ja Suomen eduskunnassa kansanedustajat voivat itsenäisesti kertoa kantansa asiaan. Valtiovarainministeri Vanhanen tai pääministeri Marin eivät etukäteen voi Suomen puolesta mennä lupaamaan mitään.
Elämänlaatu tulee muiden ihmisten kautta
Veijo Niemi puhuu vappupuheessaan yhteisöllisyyden merkityksestä entistä jakautuneemmaksi käyneessä maailmassa.
– Paikallinen ja koko maan yhteenkuuluvuus on asia, joka luo meille hyvän ja turvallisen elämän. Elämänlaatu tulee muiden ihmisten kautta. Se ei ole rahalla ostettavissa. Se ei ole elokuva- tai hypemaailmaa vaan konkreettista lähimaailmaa. Me kaikki yhdessä toimimme esimerkkinä muille.
– Hyvä olo tarttuu. Niin myös paha olo. Oikeudenmukaisuudella ja aidolla välittämisellä torjumme pahaa oloa. Toivon, että tämä vappu painottaa entistä enemmän suomalaisten yhteistä iloa – koronasta huolimatta – kun ainakin nyt mennään kohti pienempiä tartuntamääriä. Viestitetään yhdessä rehellisen yhteistoiminnan merkitystä kaikille, lapsista aikuisiin.
Niemi toteaa, että ennen kaikkea maamme eduskuntalaitoksen tulisi olla esimerkki yhteisten asioiden hyvästä hoidosta. Kuitenkin jo yli viikon ajan olemme nyt joutuneet seuraamaan väittelyä hallituspuolueiden henkilöiden välillä.
– Loputtomat kielteiset tunteet eivät kasvata luottamusta päättäjiin, jotka kansalaiset ovat äänestäneet yhteistä tulevaisuutta ylläpitämään. Puolueiden eturyhmä-riitelyn sijasta hallituksen tulisikin näyttää esimerkkiä koko kansan yhteisten asioiden asiallisesta hoidosta. Toivon että tilanne paranee nopeasti. Ideologioihin hurmaantumisen sijasta tuetaan kaikkia ihmisiä jotka luovat rakentavaa realismia. Ainoa ”ideologia” minulla itselläni on suomalaisuus. Täällä Lempäälässä se on paikallinen ja Arkadian mäellä pirkanmaalainen sekä valtiollinen.
Punaisen vapun rinnalle ilmestynyt muitakin värejä
Eduskunnan varapuhemies Juho Eerola puhui Kotkan seudun Vihreiden järjestämässä Vihreä Vappu -virtuaalitapahtumassa. Eerola hauskuuttikin kuulijoita poliittisen värikartan esittelyllä ja lähemmällä tarkastelulla.
– Perinteisesti on katsottu, että vappu on punainen työväen juhla. Eniten punalippua ovat tavanneet heiluttaa sdp:n ja vasemmistoliiton jäsenet ja kannattajat. Kuitenkin punaisen vapun käsite on viime vuosina saanut uusia sävyjä. Ainakin meillä Kotkassa juhlitaan muitakin värejä: Perussuomalaiset ovat perinteisesti juhlineet sinistä vappua. Kuitenkin, kun siniset alkoivat sinertämään liikaa, tuli perussuomalaisten vapusta keltainen tai kultaisen kaltainen.
Eerola huomauttaa, että perussuomalaisten kultaisen kaltaista keltaista ei tule sotkea rkp:hen, jonka väri on myös keltainen – klara vappen vaan heillekin.
– Myös kokoomus on vappuna juhlinut sinertävissä väreissä. Tänä vuonna kokoomuksen vappu on kuitenkin varsin väritön, eli tyhjä. Sitä ei kuitenkaan saa kertoa lehdistölle, koska kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on päättänyt salata asian. Pienen kellertävän sävyn kokoomuksen palettiin tuo aiemmin mainittu rkp, joka vaaliliiton kautta muokkaa vapun poliittista värikarttaa Kotkassa.
Vihreät muuttuivat kateudesta vihreiksi
Eerolan mukaan ”keskustan vihreää” ei Kotkan toreilla ole juuri näkynyt.
– Jo kolmen k:n liitoksesta lähtien täällä ollaan kyselty, missä se Kotkan keskusta onkaan. Kristillisdemokraateilla ei taida väriä ollakaan, mutta jos katsotaan kirkkovuotta, niin vappu sattuu loppiaisen ja helluntain väliin, jolloin liturginen väri muistaakseni on vihreä.
Vihreä väri sopii Eerolan mukaan erityisen hyvin myös eräälle toiselle puolueelle, joka tavoittelee vihreää siirtymää.
– Vihreän siirtymän tavoittelun myötä muutama vuosi sitten häämöttänyt paikka Suomen suurimpana puolueena onkin siirtynyt kauemmaksi. Tällä hetkellä perussuomalaiset ja vihreät ovat Kotkan valtuustossa yhtä suuria puolueita, mutta nyt vihreissä ollaan vihreitä myös kateudesta, kun perussuomalaiset ovat jyränneet heidät paikallisessa gallupissa. Osa vihreiden kannattajista onkin jo ryhtynyt tähyilemään aidan takana olevaa ruohoa, Eerola sanailee.
SUOMEN UUTISET
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vapunpäivän puheita ympäri Suomen: Halla-aho, Reijonen, Tavio, Eerola, Meri, Grönroos ..

Simo Grönroosin vappupuhe

Jussi Halla-ahon vappupuhe

Hallitus vie työpaikkoja pois ja tuo tilalle halpatyövoimaa polkemaan palkkoja – Grönroos: ”Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka enää puolustaa suomalaista työtä”

Halla-aho vappupuheessaan: Kuntavaalit ovat hyvä tilaisuus antaa puolueille välitilinpäätös siitä, mitä ne ovat kahden vuoden aikana tehneet

Meri: Suomen ja kuntien tie – velkaa ja veroja
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








