

LEHTIKUVA
Perussuomalaisten keskeinen tavoite on käyttää viisaasti veronmaksajien rahoja: ”Menojen priorisointi ja maltillinen verotus hyödyttävät sekä työntekijöitä että yrittäjiä”
Hallitus jakaa Suomen kunnille tänä vuonna ainakin miljardi euroa ylimääräistä rahaa. Moni kunta samalla hyötyy taloudellisesti, koska julkista rahaa tulee enemmän kuin koronan aiheuttamiin kustannuksiin edes tarvittaisiin. Perussuomalaisten Riikka Purra arvioi, että rahan kylvämisen taustalla on hallituspuolueiden kampanjointi kuntavaaleissa. – Erityisesti keskustan ja vasemmiston olisi hankala tehdä kuntavaalikampanjaa, jos kuntien tilanne on vaikea, eli jaettavaa ei ole ja tarjolla on pelkkiä sopeutustoimia.
Perussuomalaisten keväällä julkaistu kuntavaaliohjelma on nimeltään asiat tärkeysjärjestykseen. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra kertoi tänään Ylen Ykkösaamussa, että perussuomalaisten keskeinen päätavoite kaikilla politiikan tasoilla, myös kunnissa on se, että veronmaksajien rahoja käytetään viisaasti.
– Jos ajatellaan vaikka harvaan asuttuja alueita, niin oleellista on se, että niillä saadaan pidettyä palvelut ja ihmiset ja saadaan työpaikkoja. Ilman näitä hyvinvointi tietyissä kunnissa ja alueilla ei ole mahdollista. Tähän varmasti monet muutkin puolueet pyrkivät, Purra sanoi ja totesi, että kuntatasolla puolueet myös sujuvasti kykenevät toimimaan yhteistyössä tärkeiden asioiden puolesta.
Kuntapolitiikassa ei ole hallitus-oppositio-asetelmaa. Purra katsoo, että kuntavaalit ovat silti samalla yleispoliittiset vaalit, koska valtakunnan tasolla pyöritettävät asiat ja hallituksen edesottamukset vaikuttavat myös kuntavaaleissa.
Perussuomalaiset hyvistä asemista kuntavaaleihin
Edellisiin kuntavaaleihin nähden perussuomalaiset on nostanut huimasti kannatustaan, ja perussuomalaiset onkin hyvässä vauhdissa kohti historiallisesti parasta kuntavaalitulostaan. Tavoitteena on suurimman puolueen asema valtakunnallisissa ääniosuuksissa.
Purra totesi, että kuntien talous oli heikolla tasolla jo ennen koronaa, ja vaikka korona pahensi tilannetta, varsinaiset ongelmat eivät johdu koronasta, vaan esimerkiksi veropohjan kaventumisesta ja valtionosuuksien pitkäaikaisesta pienenemisestä ja kuntien tehtävien lisääntymisestä.
Nykyinen hallitus on entisestään lisännyt kuntien velvoittavia tehtäviä.
– Toivon, että kaikki perussuomalaiset valtuutetut eri Suomen kunnissa muistavat sen, että maksajien osuus suhteessa saajiin pienenee, joten meidän on kyettävä paitsi priorisoimaan menoja, niin myös nostamaan työllisyysastetta.
Väestökehitys ja alhainen syntyvyys on taustalla useissa kuntien haasteissa ja ongelmissa. Monissa kunnissa uhkaa koulujen ja oppilaitosten lopettaminen, koska opiskelijoita ei ole tarpeeksi.
Purra toivoo, että kunnilla olisi tulevaisuudessa enemmän mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä palvelujen, kuten koulutuksen järjestämisessä.
– Yhteistyöllä kaikkia kunnan lakisääteisiä tehtäviä ei enää tarvitsisi järjestää jokaisessa kunnassa. Tällaistahan tehdään koulutuspolitiikassa jo nyt, ja toivottavasti se leviää tulevaisuudessa muillekin sektoreille.
Kuntien tehtäväkenttää perattava
Koronan varjolla hallitus jakaa Suomen kunnille tänä vuonna ainakin miljardi euroa ylimääräistä rahaa. Suuri osa kunnista samalla hyötyykin taloudellisesti, koska julkista rahaa tulee enemmän kuin koronan aiheuttamiin kustannuksiin edes tarvittaisiin.
Purra arvioi, että rahan kylvämisen taustalla on hallituspuolueiden kampanjointi kuntavaaleissa tilanteessa, jossa kuntien talous on heikolla pohjalla.
– Erityisesti keskustan ja vasemmiston olisi hankala tehdä kuntavaalikampanjaa jos kuntien tilanne on vaikea, eli jaettavaa ei ole ja tarjolla on pelkkiä sopeutustoimia. On selvää, että kun kuntatalouden selvästä alijäämästä nyt siirryttiin ylijäämään tilanne on keinotekoisen positiivinen ja se tukee hallituspuolueita.
Purra kuitenkin korostaa, että kuntia on ollut välttämätöntä tukea koronakriisissä.
– Muuten kaikki kunnat eivät ehkä olisi selviytyneet perustehtävistään. Mutta kunnille on kuitenkin jaettu reilusti yli miljardi euroa rahaa, joka ei ole mennyt perustehtävien hoitamiseen.
Purra toisti, että kuntia rasittavat hallituksen kunnille määräämät uudet tehtävät. Purra esittääkin valtion tasolla kuntien tehtäväkentän perkaamista.
– Esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentamista ei olisi pitänyt tuoda tällaiseen tilanteeseen, vaikka sen tavoite on tietysti hyvä. Toisaalta useiden asiantuntijoiden arvioiden mukaan myös sote tulee merkittävästi kuormittamaan kuntataloutta.
– Kuntien tehtävät ovat kasvaneet huimasti jo 1990-luvulta lähtien. Erään arvion mukaan kunnilla on jo 535 lakisääteistä tehtävää. Kun lakisääteiset tehtävät on kerran säädetty, niitä on vaikea enää myöhemmin peruuttaa. Siksi pitäisi huolehtia siitä, että enempää ei säädetä, Purra sanoi.
Keskusta roikkuu hallituksessa maakuntauudistuksen vuoksi
Purra arvioi, että sote-uudistus oli merkittävä tekijä hallituksen äskettäin päättyneen kehysriihen lopputuloksessa, varsinkin keskustalle.
– Sote ja erityisesti maakuntauudistus on keskustan hanke. Kun katsotaan keskustan kannatusta ja tulevaisuutta ainakin tällä hetkellä, niin se ei ole niin ruusuinen, että uskoisin että keskustalla on koskaan enää mahdollisuutta saada tällaista maakuntauudistusta läpi. Se on hyvin tärkeä keskustapuolueelle, Purra totesi.
Purran mukaan sotella on jatkossakin suuri merkitys hallitusyhteistyön kannalta, ja tästä syystä hän ei suhtautunut vakavasti kehysriihestä kantautuneisiin kriisipuheisiin.
– En missään nimessä usko, että keskusta kriisiyttäisi hallitustyötä ennen kuin sote on saatu maaliin.
Tilanne on havaittu myös eduskunnan valiokunnissa, joille sote on aiheuttanut aikataulupaineita.
– Meille annettiin uusi deadline, joka tuli yllätyksellisesti ja siitä ei joustettu. Me jopa äänestimme siitä, että meillä on ylimääräisiä kokouksia, jotta lausunto saadaan valmiiksi tiettyyn päivään mennessä.
Kannustinongelmiin voidaan puuttua veroalennuksilla
Perussuomalaiset eroaa monista muista puolueista siinä, että perussuomalaisten jäsenissä ja kannattajissa on paljon sekä yrittäjiä että työntekijöitä. Purra totesikin, että perussuomalaisia on hankala asemoida perinteiseen oikeisto-vasemmisto -ulottuvuuteen, koska perussuomalaisille yrittäjien ja palkansaajien asioiden ajaminen eivät ole vastakkain.
– Monet tavoitteemme, kuten menojen priorisointi ja maltillinen verotus hyödyttävät sekä työntekijöitä että yrittäjiä. Perussuomalaiset pyrkii välttämään konfliktia näissä asioissa silloin kun sitä ei ole.
Perussuomalaiset kannattaa paikallista sopimista, kunhan se tehdään tiettyjen yhteisten pelisääntöjen sisällä.
– On selvää, että yrityskentällä kaivataan joustoja, koska Suomen kilpailukyky ei ole sillä tasolla kuin se voisi olla ja kansalliset kustannukset ovat osin hyvin korkeita, Purra sanoi ja huomautti samalla, että usein unohtuu se, että työmarkkinat ovat Suomessa eriytyneet.
– Jos ajatellaan vaikka metsä- ja teknologiateollisuutta, niin siellä työntekijöiden voima ja valta neuvotella hyviä sopimuksia on aivan erilainen kuin joillakin toisilla sektoreilla. Jos paikallista sopimista ajetaan niille aloille, joilla työntekijän neuvotteluvalta ei ole yhtä merkittävä, niin tulokset voivat olla huonoja.
Perussuomalaiset eivät kannata yleisiä leikkauksia työttömyysturvaan tai muutenkaan sosiaaliturvaan.
– Erityisesti alemmissa palkkaluokissa työ ei usein ole riittävän kannustavaa verrattuna sosiaaliturvaan. Emme kuitenkaan näe ratkaisuna sosiaaliturvan leikkauksia, vaan esimerkiksi veronalennuksia, jotka toisaalta tekevät työn tekemisestä kannustavampaa ja samalla ne lisäävät ostovoimaa. Itse kuitenkaan en suhtaudu äärimmäisen kielteisesti ansiosidonnaisen porrastamiseen, sikäli kun etuustasoon ei puututa, Purra sanoi.
Työvoimapulan taustalla vaihtelevia syitä
Perussuomalaiseen talouslinjaan kuuluu ylimääräisten menojen karsiminen, eli asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen ja työllisyyden lisääminen. Usein esitetään, että Suomessa on eri aloilla työvoimapulaa. Purra sanoo, että työvoimapulaa on lähdettävä ratkaisemaan eri tavoilla eri sektoreilla.
– Joillakin tietyillä aloilla ei ole osaavia työntekijöitä tai toisaalta kouluista ei valmistu aloille riittävästi osaajia, eli tämä on koulutuspoliittinen ongelma. Mielestäni valtion vastuulla on se, että valtio ajaa koulutuspolitiikkaa jolloin oikeilla aloilla on oikea määrä työntekijöitä.
Työvoimapula voi kuitenkin olla yhteydessä myös työn kannustimien ongelmiin.
– Jos työvoimapula taas liittyy siihen, että tarjolla ei ole riittävän nöyriä ja edullisia työntekijöitä, kuten monilla matalapalkka-aloilla Uudellamaalla, niin se on jo eri asia. Ratkaisu ei ainakaan voi olla se, että kuljetetaan uusia ihmisiä EU:n ulkopuolelta Suomeen tekemään töitä joksikin aikaa, minkä jälkeen he huomaavat, että saman rahan saa helpommallakin, ja he jättäytyvät pois töistä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sopeutustoimet kuntien tehtävät tärkeysjärjestys palvelut halpatyövoima Kuntavaalit Paikallinen sopiminen Riikka Purra Sosiaaliturva Kunnat perussuomalaiset Työttömyysturva työllisyys verotus Kilpailukyky Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihreiden Suomelan mielestä maahanmuutto ratkaisee kestävyysvajeongelman – perussuomalaisten Purra opetti: Tulijat työllistyvät lähinnä matalapalkka-aloille – ”Pelkkä rasite julkiselle taloudelle”

Purra: Työllisyysastetta oleellisempaa olisi tarkastella millaisia töitä ihmisillä on, kuinka usein he käyvät töissä ja tulevatko palkallaan toimeen vai tarvitsevatko sosiaaliturvaa

Työperäisen maahanmuuton mielikuvaa rakennetaan kanadalaisesta insinööristä ja aasialaisesta työrobotista – ”Todellisuus on afrikkalainen siivooja ja aasialainen postinkantaja”

Pääministeripuolue demarit käänsi takkinsa – pyrkii romuttamaan työvoiman saatavuusharkintaa – Purra: ”Yhä kiihtyvämmällä tahdilla yksi matalapalkka-ala toisensa jälkeen siirretään pois suomalaisilta”

Lähes puolet vanginvartijaopiskelijoista äänestää perussuomalaisia – vanginvartijaopiskelijat haluavat vähemmän maahanmuuttoa ja vakavista rikoksista todellisia elinkautisia

Halla-aho: Kunnat eivät ole maailmanparannuskoneistoja, joissa leikitään veronmaksajien rahoilla – ”Turhat menot karsittava pois – asiat on pantava tärkeysjärjestykseen”

Oppositiolta välikysymys sotesta: Uudistus ei vastaa niihin ongelmiin, joiden varjolla sitä tehdään

Hallitus pyrkii väkisin runnomaan läpi nykyistä huonomman sote-mallin – perussuomalaiset eivät hyväksy tilannetta, jossa hoitoon pääsy vaikeutuu ja sote-ammattilaisten työoloja heikennetään

Ennakkoäänestys alkoi tänään – puoluesihteeri Grönroos: Perussuomalaiset on ainoa vaihtoehto vallitsevalle politiikalle – muut puolueet lupaavat kuun taivaalta veroilla ja velkarahalla
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








