

PS ARKISTO
Perussuomalaisten Koskela: Hallituksen politiikka vie Suomea oikeaan suuntaan
Eduskunnassa keskusteltiin tiistaina julkisen talouden suunnitelmasta tuleville neljälle vuodelle. Julkisen talouden suunnitelmassa asetetaan menokehys, jonka pohjalta talouspolitiikkaa harjoitetaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela painotti puheessaan julkisen talouden vakauttamisen sekä talouskasvun aikaansaamisen välttämättömyyttä.
– Me kaikki tässä talossa tiedämme, että heikko tuottavuuden kasvu on taloutemme suurimpia ongelmia. Kasvua on hidastanut tuotannollisten investointien sekä tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan vähäisyys lisättynä nuorten koulutusasteen alemmalle tasolle jäämiseen verrattuna OECD-maiden keskiarvoon, Jari Koskela toteaa.
Euroopan unionin taloussääntöjen mukaan julkisen talouden alijäämä saa olla korkeintaan 3 prosenttia BKT:sta ja julkisen velan suhde BKT:hen saa olla korkeintaan 60 prosenttia. Velkasuhde on ylittänyt raja-arvon jo vuonna 2013, kun taas alijäämä on saatu pidettyä alle kolmen prosentin, vaikka tänä vuonna se hetkellisesti ylitetäänkin.
– Orpon hallituksen toimilla velkasuhde saadaan vakautettua vuoden 2028 aikana. Vuonna 2028 valtion budjettitalouden alijäämän arvioidaan olevan 7 miljardia, josta noin 4 miljardia on korkomenoja. Tiedämme, että hävittäjähankinnat maksavat 1,7 miljardia, eli muuta velkaa valtiolle jäisi vähän päälle yksi miljardi. Suunta on ihan oikea, Koskela korostaa.
Työtä, yrittäjyyttä ja investointeja
Koskelan mukaan talouden vakauttaminen on haastava tehtävä, eikä Suomen jo nyt korkeaa kokonaisveroastetta ei ole varaa korottaa. Hallitus tähtääkin politiikallaan kansalaisten ostovoiman parantamiseen ja työllistämisen ja työllistymisen kannustimien madaltamiseen.
– Hallituksen sopeutustoimilla julkisen talouden velkasuhteen kasvu saadaan pysäytettyä, mutta se ei yksin riitä. Tarvitsemme myös kasvua, tarvitsemme työtä, yrittäjyyttä ja investointeja. Niihinkin onneksi hallitus on satsaamassa, Koskela sanoo.
Koskela viittaa esimerkiksi parlamentaarisesti sovittuihin TKI-panostuksiin ja peruskoulutuksesta huolehtimiseen. Lisäksi kehysriihessä päätettiin kantaverkon kapasiteetin riittävyyyden varmistamisesta sekä suurten teollisten investointien verovähennyksestä.
Suomeen saa tulla töihin
– Maahanmuuttoa on monesti esitetty julkisen talouden ongelmien ratkaisijaksi. On esitetty, että tarvitaan 40 000 maahanmuuttajaa vuosittain. Tähän sisältyy oletus, että nämä maahanmuuttajat työllistyisivät yhtä hyvin ja samapalkkaisiin tehtäviin kuin kantaväestö. Tässä saattaa olla haastetta, Koskela sanoo.
Koskela korostaa, että ei hallituksessa kukaan vastusta sitä, että Suomeen tullaan töihin. Julkiselle taloudelle hyödyllinen maahanmuutto ei herätä kritiikkiä. Kielen opiskelu ja työelämään pääsy ovat parhainta kotouttamista ja ovat omiaan lisäämään hyviä väestösuhteita.
– Meillä Pohjois-Satakunnassa, lähinnä Kankaanpäässä on onnistuttu työllistämään maahanmuuttajia niin maatalouteen kasvipuutarhoihin kuin metalli- ja teknologiayrityksiin. Kankaanpäähän liitetty Honkajoki oli aikanaan Suomen virolaisin kunta. Paikallisessa teknologiayrityksessä on tällä hetkellä työntekijöitä 17:stä eri kansallisuudesta, Koskela toteaa.
Kuntatalouden yllä harmaita pilviä
– Kunnathan olivat jo ennen koronaa vakavissa taloudellisissa ongelmissa. Koronavuosina jaetut ja ylimitoitetut tuet saivat kuitenkin monen kunnan tekemään ylijäämäisiä budjetteja. Nyt ollaan kuitenkin palaamassa takaisin karuun todellisuuteen, Koskela muistuttaa.
Koskelan mielestä on huolehdittava, että kunnat selviävät lakisääteisistä tehtävistään kuten koulutuksesta sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Kuntien onnistuminen tällä tehtäväkentällä vähentää tulevaisuudessa hyvinvointialueille ja sote-palveluihin kohdistuvaa painetta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kasvu velkasuhde työ ja yrittäminen sopeutustoimet palvelut Jari Koskela Investoinnit Julkinen talous Kunnat koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Tämä hallitus kantaa vastuuta ja välittää tulevista sukupolvista – ”Emme voi antaa velkavuorta lapsillemme ja lapsenlapsillemme”

Jos hallitus ei olisi sopeuttanut taloutta, Suomen velkaantuminen olisi jyrkässä kasvussa vuosikymmenen lopussa – katso karu kuva

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio vappupuheessaan: Tasapainoinen valtiontalous on työntekijän ystävä

Rydman: Päätöksiä talouden sopeutuksesta lykättiin Suomessa liian pitkään – ”Edellinen punavihreä hallitus ylenkatsoi talousennusteita”

Perussuomalaiset: Hallituksen työn ja kasvun linja nostaa Suomea

Purra: Hallituksen talouspolitiikka on vastuullista, realistista ja uskottavaa

Mäenpää keskustan ja Liike Nytin välikysymyksestä: Keskustan kotimaisuus jäi puolitiehen

VM: Kasvu on käynnistymässä – julkinen talous pysyy kuitenkin alijäämäisenä

Kansanedustaja Jaana Strandmanilta toimenpidealoite opiskeluhuollon tiedonsiirron ongelmista – oppilaiden tietojen turvallinen jakaminen ammattilaisten välillä vaikeaa tai lähes mahdotonta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








