

LEHTIKUVA
Perussuomalaisten puoluejohto tyrmää väitteet työvoimapulasta ja työperäisen maahanmuuton tarpeesta: ”Suomesta löytyy aina työntekijöitä, jos palkka on kohdallaan”
Usein esitetyn väitteen mukaan Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, koska väestö ikääntyy. Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos sanoo, että työperäisestä maahanmuutosta puhutaan paljon lähinnä siitä syystä, että tietyt alat, esimerkiksi ravintola-ala ja siivousala hyötyvät helposti saatavilla olevasta ulkomaisesta halpatyövoimasta. – Näin työnantajat voivat välttää palkankorotukset, Grönroos toteaa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtama hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä.
Työperäisen maahanmuuton yhteydessä puhutaan usein huippuosaajista eli korkeasti koulutetuista ammattilaisista. Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos kuitenkin huomauttaa, että Suomeen suuntautuvassa työperäisessä maahanmuutossa tästä ei suinkaan ole kyse.
– Suomeen ei juurikaan tule hyvin koulutettuja ja siten verotuloja tuovia ihmisiä. Se ei johdu maahanmuuttopolitiikasta vaan siitä, että verotuksen taso on kova, ja myöskään palkat eivät kestä vertailua kilpailijamaiden kanssa, Grönroos sanoo.
Jos työntekijää ei löydy, pitäisi nostaa palkkatarjousta
Grönroos katsoo, että työperäisestä maahanmuutosta puhutaan paljon lähinnä siitä syystä, että tietyt alat, esimerkiksi ravintola-ala ja siivousala, hyötyvät helposti saatavilla olevasta ulkomaisesta halpatyövoimasta.
– Normaalisti työnantajalla on vaihtoehtona nostaa palkkatarjousta, jos työntekijöitä ei löydy. Nykymaailmassa työnantajat ovat kuitenkin huomanneet, että on vain tyhmää tarjota parempaa palkkaa. Siksi monet suuryritykset ovat alkaneet lobata sen puolesta, että he eivät löydä työntekijöitä, joten siksi on helpotettava maahanmuuttoa. Näin työnantajat voivat välttää palkankorotukset, Grönroos sanoo.
Hän jatkaa, että Afrikassa ja Aasiassa on loputon määrä ihmisiä, jotka ovat valmiita tulemaan Suomeen töihin millä tahansa palkalla, koska he tietävät että asuttuaan Suomessa tietyn ajan he saavat pysyvän oleskeluluvan, jonka jälkeen voi hakea kansalaisuutta jolloin pääsee huimien elintasoetuuksien piiriin verrattuna lähtömaahan.
– Lyhyesti sanottuna tästä on kyse väitetyssä työvoimapulassa. Tosiasiassa Suomesta löytyy aina työntekijöitä, jos palkka on kohdallaan.
Japanissa työvoimapulaa ei ratkaista maahanmuutolla
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho nostaa vertailukohdaksi Japanin, jossa väestön ikääntymisen myötä työvoimapula on konkreettinen tosiasia. Japani on vauras maa, mutta Japani tehnyt poliittisen päätöksen siitä, että työvoimapulaa ei ryhdytä ratkaisemaan laajamittaisella maahanmuutolla.
– Japanissa työvoimapula on nostanut monella alalla palkat ylös, esimerkiksi rakennusalalla. Näinhän markkinataloudessa aina muutenkin tapahtuu: Jos jostain hyödykkeestä – tässä tapauksessa työvoimasta – on alitarjontaa, niin hyödykkeen hinta nousee.
– Meillä Suomessa vastaavaa ei kuitenkaan ole näkyvissä, päinvastoin. Niillä aloilla, joille työvoimaa tuodaan, palkat laskevat. Se johtuu siitä, että kehitysmaista löytyy aina ihmisiä, jotka ovat valmiita ottamaan vastaan hanttihommia millä tahansa palkalla tai työehdoilla, koska ensisijainen tavoite on päästä lähtömaasta Suomeen korkeamman elintason piiriin, Halla-aho sanoo.
Hän huomauttaa, että tulijat eivät viihdy pitkään töissä.
– Muutaman vuoden maassaolon jälkeen he huomaavat, että täällä ei oikeastaan tarvitse tehdä töitä, koska saman rahan saa muutenkin. Suomeen tulevien halpatyöläisten työllisyysaste romahtaa nopeasti, ja sitten tilalle tuodaan kehitysmaista uusia halpatyöläisiä.
Suomi on tulijoille antelias hyvinvointiyhteiskunta
Suomeen kohdistuva työperäinen maahanmuutto on siis todellisuudessa enimmäkseen sellaista työvoimaa, joka ei tule toimeen palkoillaan, jolloin tulijoiden perheiden elinkustannuksia joudutaan täydentämään tulonsiirroilla veronmaksajien piikkiin.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra nostaa ongelmaksi sen, että Suomi on inklusiivinen ja antelias hyvinvointiyhteiskunta.
– Sen jälkeen kun matalalla palkalla Suomeen työskentelemään tullut ihminen on vakiinnuttanut oleskelunsa maassa, eli saanut oleskeluluvan tai jopa kansalaisuuden, hän huomaa nopeasti samat heikot työnteon kannustimet kuin suomalainenkin, eli palkan eteen ei kannata käydä töissä, koska voi yhtä hyvin elää sosiaaliturvan varassa.
– Monet työperäisen maahanmuuton kannattajat usein huomauttavat, että onhan Suomestakin menty Ruotsiin töihin ja Euroopasta on menty Yhdysvaltoihin. Tämä on totta, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa ei ollut vastaanottamassa sosiaaliturvajärjestelmää tai maahanmuuttajien kotouttamisjärjestelmää, jossa tädit paapovat eteenpäin. Ulkomaille mentiin tekemään työtä, integroiduttiin maahan, opeteltiin kieli ja tehtiin jopa kantaväestöä enemmän töitä, jotta päästiin elämässä eteenpäin.
Ruotsi mokasi – todelliset osaajat kiertävät kaukaa
Halla-aho huomauttaa, että Ruotsi on viime vuosina ollut paljon esillä julkisuudessa humanitaariseen maahanmuuttoon liittyvien kielteisten ilmiöiden vuoksi.
– Ruotsissa rikollisuus on karannut käsistä. Monet Ruotsin kaupungit alkavat muistuttaa Bagdadia, Halla-aho sanoo.
Hänen mukaansa Ruotsi on esimerkki epäonnistuneesta maahanmuutosta. Ruotsissa työperäinen maahanmuutto vapautettiin kymmenisen vuotta sitten.
– Ruotsissa olevia työpaikkoja myydään kehitysmaissa, koska siellä tiedetään, että ihmisiä saadaan Ruotsiin millä tahansa työehdoilla, koska tulijat haluavat ensi sijassa päästä ruotsalaisen sosiaaliturvan ja hyvinvoinnin piiriin.
Halla-aho toteaa, että epäonnistunut maahanmuutto on johtanut myös siihen, että Ruotsin on entistä vaikeampi houkutella maahan todellisia koulutettuja huippuosaajia, joilla on valinnanvaraa sen suhteen, mihin maahan muuttavat töihin.
– Ruotsissa on segregoitunut, romahtamassa oleva koulujärjestelmä. Kaduilla on yhä enemmän turvattomuutta. Nämä tekijät eivät houkuttele ulkomaalaisia osaajia, joilla on varaa valita asuinpaikkansa.
– Jos siis haluamme edistää todellisten osaajien muuttoa Suomeen, meidän tulee ymmärtää, että osaajat arvostavat samoja asioita kuin muutkin suomalaiset, eli turvallista ympäristöä ja hyviä kouluja, joihin lapset uskaltaa lähettää. Huono maahanmuutto kuitenkin rapauttaa houkutustekijöitä, joita osaajista kilpaileva maa tarvitsee.
Grönroos, Purra ja Halla-aho puhuivat tänään SuomiAreena-keskustelutapahtumassa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- korkeakoulutetut maahanmuuttajat työperäinen maaahanmuutto työnantajat huippuosaajat houkutustekijät kehitysmaat Aasia matalapalkka-alat Työllisyysaste veronmaksajat palkka halpatyövoima Riikka Purra Afrikka Sanna Marin Sosiaaliturva Ruotsi perussuomalaiset Simo Grönroos hallitus Jussi Halla-aho työttömyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Työperäisen maahanmuuton mielikuvaa rakennetaan kanadalaisesta insinööristä ja aasialaisesta työrobotista – ”Todellisuus on afrikkalainen siivooja ja aasialainen postinkantaja”

Vihreiden Suomelan mielestä maahanmuutto ratkaisee kestävyysvajeongelman – perussuomalaisten Purra opetti: Tulijat työllistyvät lähinnä matalapalkka-aloille – ”Pelkkä rasite julkiselle taloudelle”

Suomessa lähes puoli miljoonaa ihmistä vailla työtä – silti hallitus ja kokoomus hehkuttavat silmät kiiluen työperäistä maahanmuuttoa

Perussuomalaiset: Hallituksen esitys ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi johtaa sosiaalietuusmenojen lisääntymiseen ja halpatyövoiman kasvuun

Purra vastaa Saarikolle: Emme vastusta työperäistä matalapalkkamaahanmuuttoa huviksemme

Halla-aho: Poliittisessa keskustelussa monet teemat menevät ihmisillä tunteisiin ja ihon alle – ”Maahanmuutto on usein se sokea piste, jossa loogiset argumentit eivät enää päde”

Purra: Työperäinen maahanmuutto ei ole ratkaisu hoitoalan kriisiin

Purra vahvistaisi valtion ohjausta koulutuspolitiikassa: ”Oppilaitokset kouluttavat aloille, joilla ei välttämättä edes ole tarjolla työpaikkoja”

Vasemmiston Saramo rehenteli työpaikoilla – Leena Meri palautti hallitusedustajan maan pinnalle: ”Yksityinen sektori on se, joka oikeasti työllistää”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








