

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri (HUS) lopetti Kätilöopiston sairaalan käytön sisäilmaongelmien vuoksi. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Perussuomalaisten Putkonen moittii sisäilmaoireita vähättelevää THL:ta – ”Laitos jatkaa vaarallista leikkiä vakuutusyhtiöiden asiamiehenä”
Terveyden ja hyvinvointilaitos (THL) julkaisi tänään päätelmiään aiemmin tehdystä Helsingin koulujen sisäilmakyselytutkimuksesta. THL:n tutkijan Juha Pekkasen esittämät johtopäätökset järkyttivät sisäilmasairastuneiden vanhempia. Tutkijan mukaan oppilaiden oireiluista ei voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä koulujen sisäilman laadusta. Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen moittii THL:ta rankoin sanakääntein.
– THL:n toiminta on kuin tupakkaoikeudenkäynnit aikoinaan. Yritetään viimeiseen asti vähätellä ongelmien laajuutta, Putkonen paheksuu.
– Miksi THL jatkaa sisäilmasairastuneiden vähättelyä ja syyllistämistä? Kyse on puhtaasti rahasta. Kansalaisten terveydestä keskeisesti vastuussa oleva instanssi THL suojelee vakuutusyhtiöitä ja KELA:a vuosittaiselta satojen miljoonien taloudelliselta velvoitteelta. Vakuutusyhtiöt ja KELA laistavat korvauksien ja kuntoutuksen vetoamalla THL:n lausuntoon.
– Suomi rikkoo päivittäin oikeusvaltioperiaatetta salliessaan kansalaisten terveydestä vastaavien keskeisimpien instituutioiden (STM, THL ja TTL) toimia vakuutusyhtiöiden taloudellista intressiä varjelevina marionetteina. Instituutioiden toiminta ei ole suomalaisten oikeustajun mukaista. Niiden poliittistaloudelliset kytkökset on läpivalaistava riippumattoman kolmannen osapuolen toimesta.
Putkosen mukaan vastaavanlaisista poliittistaloudellisista kytköksistä on lukuisia klassisia esimerkkejä:
– Kätilöiden tapaukset sekä Kokkolassa että Helsingin Kätilöopistossa ovat räikeimmästä päästä. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Kokkolan synnytysosaston sairastuneiden kätilöiden osalta kaikki oikeusasteet totesivat, että työkyvyttömyyteen johtaneet sairaudet johtuivat työolosuhteista. Hovioikeuden mukaan kuntayhtymä ei ollut näyttänyt toimineensa huolellisesti ja aktiivisesti työolosuhteisiin liittyvän terveysvaaran tutkimisessa, siitä tiedottamisessa, sen poistamisessa ja altistuksen lopettamisessa. Kuntayhtymä oli korvausvastuussa kätilöille. Korkein oikeus eväsi korvaukset ilman, että kuuli kätilöitä. Korkeimman oikeuden mukaan kuntayhtymällä ei ollut aihetta ryhtyä korjauksiin tai erityisasiantuntemusta vaativiin selvityksiin, koska merkkejä tai epäilyjä terveyttä vaarantavasta kosteusvauriosta ei ollut. Kuntayhtymä ei siten ollut huolimaton, eikä laiminlyönyt lakisääteisiä tarkkailu- ja ennakointivelvollisuuksiaan. Kätilöiden asianajaja Vesa Laukkanen on todennut Ylelle 22.4.2018, että korkeimman oikeuden päätöksen taustalla vaikutti asian yhteiskunnallinen merkitys. Työnantajien vastuiden kannalta olisi ollut suuri vaikutus, jos hovioikeuden päätös olisi jäänyt voimaan korkeimmassa oikeudessa.
Putkonen katsoo, että THL pyrkii asian yhteiskunnallinen merkityksen vuoksi varmistamaan tulkinnallaan jo etukäteen sen, ettei Helsingin kaupunki ole koulujensa osalta korvausvastuussa sairastuneille.
– THL:n tulkinta varmistaa kaupungin ulospääsyn asiasta kuin koira veräjästä. Helsinki ei ole korvausvastuussa huolimatta siitä, että oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan sairastumiset johtuvat työolosuhteista, korostaa Putkonen.
THL:n viittaamassa sisäilmakyselytutkimuksessa todettiin, että oppilaat oireilevat vain hieman enemmän niissä kouluissa, joissa sisäilmaongelmia on raportoitu. Oppilaat kuitenkin oireilevat myös niissä kouluissa, joissa ei ole raportoitu ongelmia. Tulokset viittaisivat siihen, että kouluissa, joissa ei ole sisäilmaongelmia, oireilevat koulun ulkopuolisen altistuksen vuoksi, joka todennäköisimmin aiheutuu oppilaiden kotien sisäilmaongelmista. Altistus on voinut syntyä jo aiemmin esimerkiksi päiväkodissa. THL ei kuitenkaan tarkastele yhdistelmien problematiikkaa.
THL:n päätelmät ovat murheellisimpia niille oppilaille, jotka altistuvat homeongelmille sekä koulussa että kotona. THL:n viesti näille oppilaille on, että koska ei voida eritellä sitä, mikä osuus syntyy koulujen sisäilmaongelmista, ei asialle tarvitse tehdä mitään, eikä kaupungilla ole korvausvastuuta.
SUOMEN UUTISET
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koponen: Hallitusohjelman kirjaukset sisäilmasairaiden auttamiseksi on saatava teoiksi – ”Nyt tarvitaan tekoja pelkkien kirjausten lisäksi”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








