Perussuomalaisten sinivalkoinen siirtymä muistuttaa tosiasioista: Hokema oikeudenmukaisesta siirtymästä ja ilmastopolitiikasta on valheellista – ”Rahaa tällaiseen ei ole”

Perussuomalaiset julkaisi tänään Sinivalkoinen siirtymä -ohjelman, joka käsittelee erityisesti energia- ja ilmastokysymyksiä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muisteli esittelypuheessaan, että ilmastopolitiikasta tuli yksi tärkeimmistä viime eduskuntavaalien vaaliteemoista, myös perussuomalaisille. – Erosimme jo silloin näkemyksissämme ja esille ottamissamme aiheissa kaikista muista puolueista, Purra muistutti.

Pääministeri Juha Sipilän koolle kutsumassa puolueiden ilmastopöydässä perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki puolueet julistivat Riikka Purran mukaan pidäkkeetöntä vihreää ilmastosanomaa.

– Rahasta ei puhuttu. Sitä ei ikään kuin ollut olemassa. Sosialidemokraattien edustajana ryhmässä oli Sanna Marin. Hän paalutti kaikkein kunnianhimoisimman linjan, Purra muisteli.

Ilmastohallitus SDP:n ja keskustan ympärille

Perussuomalaiset käveli ulos vuoden 2018 ilmastoneuvotteluista, kun muut puolueet kirjasivat maailman kunnianhimoisimman ilmastopolitiikan tavoitteet tätä hallituskautta ohjaamaan.

– Syntyi ilmastohallitus, sosialidemokraattien ja keskustan ympärille, ja ilmastonmuutos on sen ohjelman ensimmäinen sana. Ilmastorintamaa tukee oppositiosta kokoomus, jonka linja ei eroa vähääkään vasemmistolaisesta, Purra totesi.

Raha on julmetun halpaa

Purran mukaan kyseiset puolueet siirtävät pidäkkeettä rahaa asioihin, joita nimitetään ilmastopolitiikaksi tai vihreäksi siirtymäksi. Viimeisen vuoden aikana erityisesti on vahvistunut väite, että elinkeinoelämä ja yritykset haluavat ja vaativat Suomessa maailman kunnianhimoisinta politiikkaa.

– Kuten olen monesti sanonut, jos nyörit ovat maassa löysällä vihreän rahan kohdalla, sille todella on ottajia eikä tästä tarvitse olla ihmeissään. Veronmaksajan raha on halpaa; se on näille ideologioille aivan julmetun halpaa. Samaan aikaan julkinen talous paisuu, verokiila kasvaa, tuottavuus mataa, Purra totesi.

Ruotsista mallia

Purra huomautti, että tuottavuutta tutkinut Aalto-yliopiston emeritusprofessori Matti Pohjola on huomauttanut, että Suomessa on investoitu tuottavuuden kannalta vääriin kohteisiin. Investoinneista suuri osa kohdistuu vihreään siirtymään, eikä tämä, professorin sanoin, paranna tuottavuutta.

– Katsotaanpa Ruotsiin. Tuohon maahan, jossa julkinen talous on voimakkaassa kunnossa, yritykset monipuolisia, vahvoja ja kasvavia, maahan, jossa oma valuutta auttaa kriiseissä selviämistä. Ei siellä ole tällaista ilmastohulluutta. Päinvastoin.

– Siellä elinkeinoelämä muistuttaa liian kunnianhimoisen politiikan vaikutuksista kotitalouksille, yrityksille ja vientisektoreille. Ruotsissa pääomia liikkuu muutenkin; niitä ei tarvitse kuorruttaa vihreällä hötöllä. Ja Ruotsin hiilineutraalisuustavoite on kymmenen vuotta myöhäisempi kuin Suomella. Monien tahojen mukaan sekin on liian aikainen, Purra muistutti.

Poseeraamisella vain moraalisia pisteitä

Tosiasiat ilmastonmuutoksen ominaisuuksista tuntuvat olevan Purran mielestä kateissa.

– Kyseessä on globaali ongelma eivätkä kaasut tunne valtioiden rajoja. Sillä, että Suomi potkii itsensä hieveriin, ei ole minkäänlaista vaikutusta globaaliin ilmastoon. Kaiken lisäksi ennen usein mainittu hiilivuoto – eli teollisuuden ja tuotannon siirtyminen muualle, kuten Aasiaan – lisää päästöjä.

– Tätä Suomen naiivia suorittamista me perussuomalaiset kutsumme poseeraamiseksi. Sillä pyritään nostamaan omaan hyvyyttä ja moraalisuutta ja keräämään ihailua maailmalla, mutta se ei tuon taivaallista auta korjaamaan ilmastonmuutosta, Purra huomautti.

Purra muistutti, ettei kyse ei ole siitä, etteikö Suomen tulisi tehdä osaansa, mutta Purran mukaan toimissa on menty aikoja sitten yli.

– Poliittisessa keskustelussa meille jopa esitetään kysymyksiä, miten me korjaisimme ilmastonmuutoksen. Me emme korjaa ilmastonmuutosta. Suomen toimilla ei ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä, Purra totesi.

Rahalla ei tunnu olevan merkitystä

Purran mukaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon siivellä suomalaisille esitetään suoranaista sosialismia, esimerkiksi EU:n suunnalta, eikä veronmaksajan rahalla ja kantokyvyllä ole mitään väliä.

– On käsittämätöntä, että samaan aikaan, kun julkisen talouden tila on mitä heikoin ja kaikkia puolueita pitäisi kiinnostaa sen korjaaminen, meiltä edelleen löytyy näitä osa-alueita, joissa rahan kulutuksella ei ole mitään väliä. Siitä ei edes puhuta! Kaikki on toivetta, tunnetta, ideaa, innovaatiota, uskoa, abstraktia, Purra kuvaili.

Suomi on lähes puolittanut päästönsä

Mitä tavoitteet tarkoittaisivat Suomen kannalta? Mikäli Suomi tekee sellaista ilmastopolitiikkaa kuin puheet vaativat, laskee elintaso Purran mukaan erittäin merkittävästi.

Sitran yhdessä Aalto-yliopiston kanssa tekemän selvityksen mukaan yleisesti tavoiteltu 1,5 asteen lämpenemisen tavoite edellyttää keskivertosuomalaisen pienentävän hiilijalanjälkeään nykyisestä 8,6 tonnista CO2-päästöjä vuodessa 2,5 tonniin vuoteen 2030 mennessä ja 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessä.

– Eli jotta Suomen päästötavoitteisiin päästäisiin, olisi jokaisen meistä vähennettävä kulutusta 1/12:een nykyisestä. Suomi on jo lähes puolittanut päästönsä henkeä kohden 2000-luvun alun huipusta. Se on ollut hyvä suoritus. Mutta nyt tästä päästötasosta pitäisi saada siis pois vielä 90 prosenttia, Purra totesi.

Suomi Pohjois-Korean tasolle?

Tämän hetken teknologialla Suomen tavoite tarkoittaisi käytännössä Purra mukaan sitä, että ruoan kulutuksen pitäisi laskea 60 prosenttia eikä mihinkään muuhun jäisi mitään.

– Ei asumiseen, ei liikkumiseen, ei tavaroihin, ei palveluihin. Vain vähän ruokaa, muuten ei mihinkään yhtään mitään. Tätä tarkoittaisi suomalaiselle 0,7 tonnin CO2-kulutus nykyteknologialla.

– Muuten, Pohjois-Korean päästöt per henkilö ovat tällä hetkellä alle 2,5 tonnia. Se on juuri se määrä, johon suomalaisen pitäisi Sitran selvityksen mukaan päästä vuoteen 2030 mennessä. Pohjois-Korean tasolle! Näyttääkö siltä? Purra hämmästeli.

– Suomalaisenko pitäisi siis muuttaa maakuoppaan globaalia ilmastoa pelastaakseen? Tämä on järjetöntä, tämä on mahdotonta.

Teknologian kehittyminen kestää

Teknologia totta kai kehittyy koko ajan, ja päästöjen vähentäminen on mahdollisempaa, mutta Purra huomautti, ettei sekään ei tapahdu kaavaillussa aikataulussa eikä varsinkaan kehittyvissä maissa, jotka päinvastoin lisäävät koko ajan päästöjään.

– Kiina, Intia, muu Kaakkois-Aasia, Afrikka ja Etelä-Amerikka lisäävät fossiilisilla tuotetun energian kulutustaan vielä pitkään, Purra muistutti.

Purra huomautti, että mikäli Suomi ja suomalaiset vähentävät kulutustaan näin radikaalisti, elintaso laskee merkittävästi.

– Kenenkään rahat eivät riitä näihin muutoksiin, eikä mistään löydy tukia kompensoimaan näiden päätösten taloudellisia menetyksiä. Hokema oikeudenmukaisesta siirtymästä ja oikeudenmukaisesta ilmastopolitiikasta on valheellista. Rahaa tällaiseen ei ole, ei edes hyvinvoivassa julkisessa taloudessa, mutta ei varsinkaan Suomen velkahallituksen jäljiltä omassa järjestelmässämme.

Kyse on aikatauluista ja keinoista

Kyse ei ole Purran mukaan siitä, etteikö fossiilisista pitäisi päästä eroon, vaan kyse on realistisesta aikataulusta ja keinoista.

– Miksi muut puolueet eivät puhu näistä tosiasioista? 1,5 asteen tavoitteesta ei synny vihreää kasvua vaan Pohjois-Koreaakin alhaisempi kulutustaso. Tämä ei tietenkään – onneksi – ole saavutettavissa demokraattisessa maassa. Kansalaiset eivät siihen suostu.

Päästöjä vähentävien ratkaisujen on oltava perussuomalaisten mielestä teknisesti ja taloudellisti toimivia ja kestäviä, ja ne on tehtävä oikeaan aikaan niin, että käytössä oleva toimiva teknologia käytetään ensin loppuun, ja korvataan sitten sen hetken parhaalla käytettävissä olevalla teknologialla.

– Suomen tulee vähintäänkin tuplata hiilibudjettinsa ja siirtää hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2050 eli samaan kuin EU:lla ja useilla muilla mailla. Suomen on välttämätöntä huomioida pohjoinen sijaintimme ja elinkeinorakenteemme, Purra linjasi.