Peshmerga-joukkojen koulutusapu tuplautumassa – Soini: puututaan muuttoliikkeen juurisyihin

Hallitus esittää, että Suomi kaksinkertaistaisi kurdien Peshmerga-joukkojen koulutusavun Irakissa. Suomi vastaa näin Ranskan ja Yhdysvaltain pyyntöön avun lisäämiseksi. Kun Suomi antaa apua Ranskan pyynnön pohjalta, joka perustuu Lissabonin sopimuksen turvallisuuslausekkeeseen, vahvistaa se Suomen turvallisuuspoliittista asemaa selvästi. Kyseessä on ennakkotapaus.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) puhui asiasta keskiviikkona eduskunnassa, kun eduskunta kävi lähetekeskustelua hallituksen asiasta antamasta selonteosta.

Koulutusoperaatio on tärkeä osa ISILin vastaisen kansainvälisen yhteenliittymän toimintaa ja vastaus Ranskan avunpyyntöön.

”On selvää, että aseellinen hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan merkitsee sitä, että muut jäsenmaat tulevat sen apuun kaikin käytettävissä olevin keinoin.”

– Osallistuminen Irakin koulutusoperaatioon on Suomelta merkittävä panos. Koulutamme taistelijoita ISIL:in vastaiseen toimintaan. Suomen koulutustoiminta on saanut kiitosta ja sitä on pidetty menestyksekkäänä, Soini perusteli avustusta.

Suomi on kouluttanut Peshmerga-joukkoja viime kesästä alkaen noin 50 sotilaalla. Tarkoitus on, että ensi syyskuusta alkaen määrä nousisi 100 sotilaaseen.

Tänä vuonna tarvitaan lisärahaa 9 miljoonaa euroa ja ensi vuonna yhteensä 20 miljoonaa euroa.

– Hallitus on vahvasti mukana kansainvälisessä kriisinhallintatoiminnassa osana aktiivista ulkopolitiikkaa, Soini sanoi.

Muuttoliikkeen juurisyihin puututaan

Soini korosti, että hallitus haluaa puuttua tällä toiminnalla myös muuttoliikkeen juurisyihin.

Hän korosti myös, kuinka toiminnan laajentaminen liittyy Ranskan pyyntöön antaa sille apua Lissabonin sopimuksen avunantovelvoitteen pohjalta. Tämä on Suomen turvallisuuden kannalta elintärkeää, koska tämä pyyntö ja Suomen myönteinen vastaus vahvistavat EU:n avunantovelvoitteen merkitystä. Siis myös Suomi saattaisi voida saada apua hädän hetkellä.

Vahvistaa Suomen turvallisuuspolitiikkaa

– Muistamme kaikki Pariisin julman terroristi-iskun marraskuussa. Iskun seurauksena Ranska vetosi Lissabonin sopimuksen keskinäiseen avunantoon ja pyysi EU-jäsenmailta sotilaallista apua. Myös Suomi sai yksilöidyn pyynnön ja olemme sen pohjalta ryhtyneet toimiin, Soini kertoi.

– On pohdittu, miksi Ranska turvautui nimenomaan EU:n sotilaalliseen avunantolausekkeeseen. Tähän on hyvät perusteet. Ranska totesi olevansa sodassa, Soini muistutti.

Ranskassa arvioitiin, että EU-maat ovat sen avuntarpeiden kannalta keskeisiä ja avunantolausekkeen soveltaminen on varsin suoraviivaista. Samalla voitiin osoittaa, että EU:n puolustusulottuvuudella on merkitystä.

Ranska tarvitsi apua nimenomaan maan ulkopuolella. Siksi Suomikin toimii Irakissa.

Myös Yhdysvallat vetosi joulukuussa ISIL:in vastaiseen yhteenliittymään toiminnan lisäämiseksi.

– Suomelta pyydettiin erityisesti koulutustoiminnan jatkamista. Suomen osallistuminen vahvistaa siten myös transatlanttista yhteistyötä, Soini painotti.

EU:n vankka tuki

– Euroopan unionin keskinäinen avunantovelvoite on merkittävä turvallisuuspoliittinen tekijä. Velvoite kirjattiin Lissabonin sopoimukseen ja se ilmentää EU-maiden vahvaa yhteenkuuluvuutta. On selvää, että aseellinen hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan merkitsee sitä, että muut jäsenmaat tulevat sen apuun kaikin käytettävissä olevin keinoin, Soini totesi.

Ranskan avunpyyntö merkitsi merkittävää käännettä Suomen turvallisuuspolitiikassa.

Ei kuollut kirjain

– Voimme nyt tosiasioiden pohjalta työntää monta harhakäsitystä syrjään ja vahvistaa velvoitteen vahvan olemuksen. Ensinnäkin avunantovelvoite on todellinen. Lissabonin sopimusta käsiteltäessä oli niitäkin mielipiteitä, että kirjaus jää kuolleeksi kirjaimeksi. Siihen ei koskaan turvauduta. Näin ei siis ole.

– Toiseksi, avunantovelvoite johtaa konkreettisiin toimiin. Muistamme Lissabonin sopimusta koskeneesta keskustelusta niin sanotun villasukka-koulukunnan, jonka mukaan avunanto on kuitattavissa vähäpätöisin toimin. Näin siis ei ole. Velvoite koskee kaikkia. Suomi ei ole alaviitemaa, joka olisi jotenkin velvoitteen ulkopuolinen tai siitä vapautettu. Kukaan ei ole turvassa, jos kaikki eivät ole turvassa, Soini muistutti.