

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Pia Sillanpää: Turvallinen synnytys on jokaisen äidin oikeus
Suomessa on nähty viime aikoina myönteistä kehitystä syntyvyyden suhteen, sillä syyskuun loppuun mennessä syntyi 1 300 lasta enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja kätilö Pia Sillanpää pitää tätä erinomaisena uutisena. Samalla hän muistuttaa, miten tärkeää on keskustella terveydenhuollon mahdollisuuksista tukea erilaisia synnytystapoja ja kehittää synnytysten turvallisuutta entisestään.
Ammattilainen mukaan kotisynnytykseen
Kotisynnytykset ovat aihe, joka herättää paljon tunteita ja myös ennakkoluuloja.
– On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kotisynnytys ei tarkoita automaattisesti vastuutonta synnyttämistä, kunhan se toteutetaan asianmukaisesti ja ammattilaisen läsnä ollessa. Monissa Euroopan maissa on vakiintunut käytäntö, jossa matalan riskin synnyttäjät voivat synnyttää kotona kokeneen kätilön tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Ammattilaiset toimivat samalla yhteistyössä sairaalan kanssa.
– Kotisynnytyksiä ei pidä asettaa vastakkain sairaalasynnytysten kanssa. Niitä voidaan kehittää rinnakkain niin, että äidin ja lapsen turvallisuus on huomioitu ja synnyttäjän oma toive synnytyksestä toteutuu. Kotisynnytys ei kuitenkaan sovi kaikille, varsinkaan riskisynnyttäjille ja mielestäni kenenkään ei pitäisi yrittää kotisynnystä ilman ammattilaisen läsnäoloa, Sillanpää sanoo.
Sairaalaan voitava siirtyä nopeasti
Kotisynnytyksissä olennaista on huomioida välimatka sairaalaan ja mahdollisuus siirtyä sinne nopeasti, jos tilanne sitä vaatii. Kotisynnytykset voivat olla turvallisia vain silloin, kun mukana on koulutettu ammattilainen ja toimiva yhteys terveydenhuoltoon. Sen sijaan tilanteet, joissa synnytyksiä hoidetaan ilman asianmukaista koulutusta, tuottavat turhia riskejä äidille ja lapselle.
Sillanpää pitää tärkeänä, että kotisynnytyksestä siirtyminen sairaalaan ei saa aiheuttaa häpeää tai syyllisyyttä äidille.
– Jos synnytys alkaa kotisynnytyksenä, mutta päättyy sairaalasynnytykseksi, synnyttäjä täytyy kohdata kunnioittavasti sairaalaan tullessa. Jokaisen synnyttävän äidin pitäisi luottaa siihen, että sairaalassa hänet otetaan lempeästi vastaan ilman syyllistämistä siitä, että kotisynnytys ei onnistunut. Kaikkien tavoitteena tulisi olla terve äiti ja vauva, eikä se, menikö synnytyspaikan valinta oikein.
Synnytyssairaalaverkkoa ei saa karsia enempää
Sillanpää korostaa myös synnytyssairaalaverkoston ylläpitoa, eikä synnytyssairaaloita yksinkertaisesti ole varaa karsia nykyisestä yhtään enempää. Välimatkat synnytyssairaaloihin ovat monin paikoin kasvaneet ja se heikentää turvallisuutta, kun matkasynnytysten riskit kasvavat. Samalla synnytysten käynnistykset ovat lisääntyneet, jotka itsessään aiheuttavat lisää riskejä.
Myös synnytysvalmennusten roolia Sillanpää pitää erityisen tärkeänä osana perhemyönteistä yhteiskuntaa. Laadukas synnytysvalmennus lisää tutkitusti todennäköisyyttä hyvälle synnytyskokemukselle, joka vaikuttaa positiivisesti syntyvyyteen ja myös naisten elämään.
– Puutteellinen synnytysvalmennus sekä huono tai pelottava synnytyskokemus voivat vaikuttaa siihen, haluaako tai uskaltaako perhe yrittää lisää lapsia. Joku voi myös kokea sairaalaympäristön pelottavaksi paikaksi synnyttää. Kotisynnytysten turvallista edistämistä tulisikin tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta, johon liittyy äidin toiveet synnytykselle, julkisen terveydenhuollon kehittäminen ja perhemyönteinen yhteiskunta.
Myöteinen kokemus vaikuttaa syntyvyyteen
Sillanpään mielestä synnytysvalmennus, kivunhallintakeinot ja synnytyksen jälkeinen tuki ovat osa perhepolitiikkaa, joiden pitäisi olla yhtä laadukkaat jokaisella hyvinvointialueella.
– Kun synnytyskokemus on hyvä ja turvallinen, se vaikuttaa suoraan syntyvyyteen ja perheiden hyvinvointiin. Siksi on todella tärkeää, että jokainen äiti saisi kokea hyvän ja turvallisen synnytyksen riippumatta siitä, missä synnyttää. Tarvitsemme käyttöön jokaisen keinon, jolla voimme tukea syntyvyyttä Suomessa ja tässä olisi monta sellaista, Sillanpää sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Budjettiriihen säästöt kohdistuvat mahdollisimman vähän suomalaisten arkeen: Sosiaaliturvasta, lapsiperheiden ja eläkkeensaajien etuuksista tai terveyspalveluista ei leikata
Hallitus pyrkii budjettiriihen päätöksillä vauhdittamaan orastavaa talouskasvua, vahvistamaan kansalaisten luottamusta talouteen sekä edistämään työllisyyttä. Hallitus helpottaa etenkin nuorten pääsyä työelämään.

Perussuomalaiset: Vahvistamme lapsiperheiden asemaa merkittävästi – ”Tämä hallitus kaksinkertaistaa lapsivähennyksen”
Merkittävät lisäpanostukset lapsiperheiden aseman vahvistamiseen on ollut perussuomalaisten pitkän ajan tavoite, jota on tuotu vahvasti esille puolueen linjauksissa sekä oppositiokaudella tehdyissä vaihtoehtobudjeteissa. Nyt nämä perussuomalaisten pitkäaikaiset tavoitteet toteutetaan.

Työssäkäyville lapsiperheille uusi verohelpotus
Perussuomalaisten ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ja kansanedustaja Ville Vähämäki kehuvat hallituksen päätöstä keventää ensi vuodelle työssäkäyvien lapsiperheiden verotusta.

Aittakumpu: Kehysriihestä merkittävä tuki lapsiperheille
Lapsiperheisiin liittyvistä asioista viestitään ja puhutaan usein varsin ongelmalähtöisesti. Siksikin hallituksen kehysriihen monien päätösten joukosta kannattaa nostaa esiin sieltä saatu merkittävä tuki maamme lapsiperheille, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu.

PS-kansanedustajat esittävät verohuojennuksia lapsiperheille – ”Ilman lapsia järjestelmällä ei ole tulevaisuutta”
Perussuomalaisten kansanedustajan Onni Rostilan mukaan verotuksen painopistettä olisi aiheellista muuttaa lapsiperheiden hyväksi. Rostila esittää esimerkiksi säätiöiden ja yleishyödyllisten yhdistysten nauttimien veroetujen kohdentamista lapsiperheille.

SDP haluaa leikata lapsiperheiltä – ministeri Tavio tyrmää esityksen kotihoidontuen rajaamisesta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








