Pitääkö ulkomaalaisen laiton oleskelu Suomessa palkita oleskeluluvalla? – Perussuomalaisilta täystyrmäys: ”Ratkaisu ei ole tehdä laittomasta laillista vaan edistää lakien noudattamista”

Eduskunnan lähetekeskustelussa oli eilen kansalaisaloite, jolla vaaditaan nelivuotisen jatkuvan oleskeluluvan myöntämistä laittomasti Suomessa oleskeleville henkilöille. Perussuomalaiset antoi aloitteelle täystyrmäyksen. Puoluejohtaja Riikka Purra painottaa, että suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa ei tule ohjata suuntaan, jossa laittomasti maassa olevien haluttomuus poistua Suomesta palkitaan oleskeluluvalla.

Eduskunnan vihervasemmisto tavanomaiseen tapaansa on innosta soikeana aina, kun tarjoutuu tilaisuus edistää maahanmuuttopolitiikan löysentämistä, vaikka se tarkoittaakin samalla rikollisuuden kasvua ja entistä raskaampaa taakkaa veronmaksajille.

Tilaisuus tarjoutui jälleen eilen, kun eduskunnan lähetekeskustelussa oli kansalaisaloite, jonka otsikko on muotoiltu tunteisiin vetoavaan tyyliin: ”Lupa elää”, ikään kuin elämä olisi luvanvaraista.

Aloitteessa esitetään nelivuotisen jatkuvan oleskeluluvan myöntämistä ”paperittomiksi” kutsutuille Suomessa laittomasti oleville henkilöille, eli pääosin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille. Aloitteessa myös vaaditaan, että mahdollinen maahantulokielto ei saa estää oleskelun virallistamista.

Vihervasemmiston edustajilta, esimerkiksi Veronika Honkasalolta (vas) ja Saara Hyrköltä (vihr) kuultiin aloitetta puoltavat tyypilliset maailmanparannusjargonit. Puheissa esiintyi sanoja kuten ihmisyys, eheys, inhimillisyys, epävarmuus sekä muun muassa lause, jonka mukaan ”silmien sulkeminen ei ole vaihtoehto”.

Laittomuuden ja laillisen oleskelun eroa ei tule hämärtää

Perussuomalaiset antoi salissa aloitteelle täystyrmäyksen. Puheenjohtaja Riikka Purra huomautti, että aloitteessa kyse ei ole paperittomista ihmisistä, sillä Suomessa suurin osa näistä ihmisistä on kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita.

– Heillä todellakin on paperit, ja niissä sanotaan, että oikeutusta kansainväliseen suojeluun tai oleskelulupaan ei ole. He eivät ole paperittomia, vaan maassa laittomasti oleskelevia.

Kansalaisaloitteessa sanotaan, että paperittomuuden lisääntyminen aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle ja että jopa kuusi vuotta turvapaikkaa hakeneita ja paperittomuusuhan alla eläviä on Suomessa vähintään 5 000.

Purra painotti, että ratkaisu valtavaan ongelmaan ei kuitenkaan ole tehdä laittomasta laillista vaan edistää kaikin tavoin lakien noudattamista.

– Laittomasti maassa olevan ja laillisen oleskelun välisen eron hämärtäminen hallitukselta ja tämän kansalaisaloitteen pohjalta on väärä tie.

Pitääkö koko maailma kutsua kylään?

Purra muistutti, että kaksi eniten turvapaikkajärjestelmän uskottavuutta rapauttavaa tosiasiaa ovat 1) laittomasti maassa olevien tosiasiallinen tai käytännössä tapahtuva laillistaminen ja 2) tähän liittyen haluttomuus poistaa maasta kielteisen päätöksen saaneet.

– Vihervasemmiston hyödyntämä vahva emotionalismi vetoaa toki joihinkin. Nämä eivät kuitenkaan voi ohjata valtiollista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa. Lisäksi luulisi, että kotimaisistakin väestöryhmistä, kuten vaikkapa vanhuksista, löytyisi sellaisia, joista olla riittävästi huolissaan ja suruissaan – ilman että tarvitsee kutsua koko maailmaa kylään.

Turvapaikan saaminen ei ole subjektiivinen oikeus

Kansanedustaja Jani Mäkelä muistutti, että kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta saapua Suomeen ja jäädä oleskelemaan tänne. Oikeudesta hakea turvapaikkaa ei seuraa oikeutta jäädä Suomeen.

– Turvapaikan saaminen ei ole subjektiivinen oikeus. Jos ihminen kokee tarvitsevansa suojelua, hän voi sitä hakea, jolloin hänen asiansa selvitetään Maahanmuuttovirastossa. Jos päätös ei tyydytä, siihen päätökseen voi hakea muutosta hallinto-oikeudessa, sen jälkeen korkeimmassa hallinto-oikeudessa, ja jos tämä käsittely maailman kenties kehittyneimmässä oikeusvaltiossa ei tuota henkilölle kansainvälisen suojelun oikeutta, niin epäilemättä hänelle ei sellaista oikeutta tulisi käytännössä missään muussakaan maassa maailmassa, eli suomeksi sanottuna hänellä ei ole oikeutta kansainväliseen suojeluun.

Perusteeton hakemusten uusiminen torpattava

Paperittomuuden ongelmaan Mäkelä tarjosi ratkaisuksi, että yhteiskunnan täytyy jatkossa puuttua hakemusten perusteettomaan uusimiseen.

– Eihän tässä ole mitään järkeä, että turvapaikkahakemuksen voi uusia mielivaltaisesti kolmiportaisen käsittelyn jälkeen keksimällä vain jonkin uuden perusteen, että ”nyt on tällä tavalla” ja ”minäpä teen uuden hakemuksen, käyn uuden polun läpi”, Mäkelä sanoi.

Vasta viime kesänä eduskuntaan tuotu kansalaisaloite päätyi salikeskusteluun poikkeuksellisen nopeasti. Seuraavaksi aloite jatkaa hallintovaliokuntaa.