Tekoäly on tärkeä työkalu myös terveydenhuollossa. / LEHTIKUVA
Pienten ja keskisuurten yritysten näkymissä on varovaisia merkkejä paremmasta, mutta kasvu ei vielä ole kunnolla käynnistynyt. Investoinnit ovat miinuksella ja rahoitus rajoittaa kasvua. Tekoälyn hyödyntämisessä suomalaisyritykset ovat kuitenkin Euroopan huipulla ja tämä lupaa hyvää.
Pk-yritysten suhdanneodotukset ovat lähes ennallaan viime syksyyn verrattuna ja samalla tasolla kuin vuosi sitten. Näkymiä synkentävät Yhdysvaltojen asettamat tullit, kiristyneet kansainväliset suhteet sekä Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen.
Tilanne on erityisen vaikea rakentamisen ja kaupan aloilla. Yritysten maksuvaikeudet ovat kuitenkin selvästi vähentyneet.
– Suomen talouden kehitys riippuu pitkälti yksityisen kulutuksen elpymisestä sekä vientimarkkinoiden kasvusta. Molempiin liittyy edelleen epävarmuutta ja etenemistä seurataan varovaisen toiveikkain mielin. On huolestuttavaa, että rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen edelleen haittaa yritysten hankkeiden toteutumista, kuvailee tilannetta elinkeinoministeri Sakari Puisto.
Pk-yritysten maksuvaikeuksien määrä väheni selvästi loppuvuoden aikana. Erityisesti nuorempien yritysten tilanne on parantunut. Pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, mutta yritysten rahoituksen saatavuudessa on edelleen merkittäviä haasteita. Nyt 38 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta.
– Hyvä uutinen on, että voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten rahoituksen saatavuus ei ole viime vuosina entisestään heikentynyt. Monilla yrityksillä on taloudellisen tilanteensa puolesta erittäin hyvä hetki tehdä investointeja. Korkotaso ja inflaatio ovat vakaat, työvoimaa on saatavilla ja viennin tilauskirjat kasvussa, joten kotimaista ja kansainvälistä kysyntää on, kertoo Finnveran liiketoimintajohtaja Juha Ketola.
Epävarmuudesta huolimatta pk-yritysten rekrytointiaikeet eivät ole juuri vähentyneet syksyn barometriin verrattuna. Pk-yrityksistä 14 prosenttia aikoo lisätä henkilökuntansa määrää, kun 12 prosenttia ennakoi vähentävän sitä. Suurin joukko, 74 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo säilyttää nykyisen henkilöstönsä.
– Työllisyyden laaja-alaista toipumista joudutaan odottamaan vuoden 2026 loppupuolelle. Pk-yritykset ovat ymmärrettävästi varovaisia palkkaamaan uusia tekijöitä ennen kasvun ja kysynnän selvää käännettä, muistuttaa Suomen Yrittäjien johtava ekonomisti Petri Malinen.
Pk-yritysten tekoälyn sekä muiden digitaalisten palveluiden ja työkalujen käyttöönotto on kiihtynyt. Lähes puolet pk-yrityksistä kokee tekoälyn käytön yrityksen toiminnan kannalta aiheellisena nyt tai seuraavan vuoden aikana. Tekoälyn hyödyntämisessä suomalaisyritykset ovat jo kakkosena EU:ssa, heti Tanskan jälkeen.
Tekoälyn hyödyntäminen erilaisessa tuote- ja palvelukehityksessä nopeuttaa innovaatioprosessia. Siten myös uudet tuotteet voidaan saada nopeammin markkinoille. Tämä on jo itsessään kilpailuetu.
– Yritystoimintaan liittyvänä suurimpana tekoälyn hyötynä nähdään, että aikaa vapautuu rutiinitehtävistä. Sen jälkeen sitten päätöksenteon tietopohjan vahvistuminen sekä henkilöresursseista säästäminen myös, totesi Puisto perjantain tiedotustilaisuudessa.
– Tuoreimmissa kansainvälissä vertailuissa suomalaiset yritykset ovat EU-maiden kärkeä tekoälyn käytössä. On ilahduttavaa, että yrityksissä on havahduttu tekoälyn mahdollisuuksiin ensimmäisten joukossa. Tämä lupaa hyvää myös kilpailukyvyn näkökulmasta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus jatkaa toisaalta tiukkaa valtion käyttötalouden menoleikkauskuuria, mutta samalla suhdannepoliittisista syistä teemme investointitalouden puolella merkittäviä panostuksia kasvuun, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo.
Opetushallitus on työstänyt tekoälysuositukset varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Tekoälyosaamisen edistäminen on osa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden toimeenpanoa kaikilla kouluasteilla. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman painottaa, että on tärkeää osata säilyttää kriittinen suhtautuminen tekoälyn käyttöön.
Trumpin hallinto vakuuttaa, että yhdysvaltalainen tekoäly on vapaa ideologisesta puolueellisuudesta eikä se rajoita kansalaisten oikeutta vapaaseen ilmaisuun, sanoi Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance puheessaan Pariisissa järjestetyssä huippukokouksessa, jossa oli läsnä yritysjohtajia ja valtionpäämiehiä.
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso tapasi Etelä-Suomen hyvinvointialueiden edustajia Lahdessa järjestetyssä keskustelu- ja kehittämistilaisuudessa. Tapaamisessa käsiteltiin alueen ajankohtaisia haasteita ja tulevaisuudennäkymiä.
Reippaat 10 000 hyvinvoivaa luovien alojen vaikuttajaa on huolestunut toimeentulostaan, sillä kulttuuriväen leipäpuun juurelle on ilmestynyt kirves. Työkalun nimi on tekoäly (AI) ja se hyödyntää lupaa kysymättä artistien ja taitelijoiden aikaansaannoksia. -Se pitäisi kieltää, vaatii kulttuuriväki ukaasissaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nostaa Facebookissa esiin joukon myönteisiä talousmerkkejä, jotka kertovat yritysten luottamuksen vahvistumisesta, yksityisen sektorin työllisyyden kasvusta ja teollisuuden piristymisestä. Purran mukaan suomalainen talous näyttää useilla mittareilla selkeitä elpymisen merkkejä.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
