Pohjoisen ja itäisen Suomen ohjelmatyö käyntiin – käsillä kansallisestikin merkittäviä kasvun mahdollisuuksia

Hallituksen Pohjoisen ja itäisen Suomen ohjelmatyö nytkähti eteenpäin, kun yhteinen aloitusseminaari torstaina pidettiin Helsingissä. Pohjoisen Suomen ohjelman neuvottelukunnan puheenjohtaja, valtiosihteeri Riikka Slunga-Poutsalo muistutti puheenvuorossaan pohjoisen Suomen valtavista mahdollisuuksista ja investointipotentiaalista.

Pohjoisen ja itäisen Suomen ohjelmien tavoitteena on edistää pohjoisen ja itäisen alueiden mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä taloudellisen kasvun, alueellisen elinvoiman, investointien vauhdittamisen, osaamisen kehittämisen ja työvoiman saatavuuden näkökulmista.

Pääministeri Petteri Orpo asetti Pohjoisen ja itäisen Suomen ohjelmien valmistelutyöryhmät ja neuvottelukunnat jo maaliskuussa. Työryhmien ja neuvottelukuntien tehtävänä on laatia ehdotukset alueidensa toimenpideohjelmiksi tämän vuoden loppuun mennessä.

Puhdasta energiaa ja digivihreää osaamista

Pohjoisen Suomen ohjelman neuvottelukunnan puheenjohtaja, valtiosihteeri Riikka Slunga-Poutsalo muistutti puheenvuorossaan, kuinka pohjoisen Suomen merkitystä muuttuneessa maailmantilanteessa pohdittiin jo viime vuonna Säätytalolla.

– Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuranneen Nato-jäsenyyden, energiakriisin ja huoltovarmuuden korostumisen myötä geopoliittinen asetelma on muuttunut, ja pohjoisen strateginen painoarvo on kasvanut. Suomessa katseet ovat kääntyneet pohjoiseen. Itäisen Suomen asema pitkänä raja-alueena on perinteisesti ollut merkittävä painopiste, mutta nyt hallitusohjelmaan kirjattiin uutena pohjoisen ohjelman valmistelu, Slunga-Poutsalo sanoo.

Tulevassa Pohjoisen Suomen ohjelmassa keskeisenä lähtökohtana on alueen kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistaminen.

– Pohjoisessa on puhdasta energiaa, digivihreää osaamista, matkailun vetovoimaa sekä alueellisen, tiiviin yhteistyön valmiuksia. Pohjoisen investoinnit ja energiantuotanto ovat vaikutuksiltaan kansallisesti merkittäviä. Unohtamatta pohjoisen ihmisiä.

Satojen miljardien investointipotentiaali

Pohjoisen ohjelman valmistelussa etsitään yhdessä alueiden toimijoiden ja eri ministeriöiden kanssa tapoja tehdä asioita pohjoisen Suomen, mutta myös koko Suomen hyväksi.

Slunga-Poutsalo muistuttaa myös pohjoisen Suomen valtavista mahdollisuuksista.

– Lapin kauppakamarin viimeisimmän selvityksen mukaan pohjoisen rajat ylittävän alueen investointipotentiaali on jopa 187 miljardia euroa. Selvityksen mukaan vihreään siirtymään liittyviä investointeja on jopa noin 128 miljardin euron arvosta.

– Selvityksessä investointihankkeita listattiin vuoteen 2035 saakka Pohjois-Suomesta, Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta. Pohjois-Suomi nousee potentiaalisten investointien luvuissa 76 miljardiin. Pohjois-Ruotsin osalta selvityksen tuloksena on noin 79 miljardin investoinnit, joista suurin osa on vahvistettuja, kun Pohjois-Suomessa painottuvat suunnitteluvaiheessa olevat hankkeet. Emme voi jättää tarttumatta tähän.

Pohjoinen esillä hallitusohjelmassa

Hallituksen kehysriihessä sopiman kasvupaketin osana päätettiin myös muun muassa luoda tilapäinen yhteisöverohyvitysjärjestelmä, joka koskee ensi vuoden loppuun mennessä aloitettavia suuria, puhtaan siirtymän investointeja.

– Tämän uuden investointikannustimen yksityiskohdat ovat vielä auki, mutta tavoite on saada käyntiin nettonollatalouteen siirtymistä tukevia investointeja, esimerkiksi akku- ja vetyhankkeisiin sekä fossiilivapaaseen terästeollisuuteen. Myös kasvuyritysten tukemiseksi hallitus on päättänyt uudistaa Teollisuussijoituskonsernin ja pääomittaa sitä 300 miljoonalla eurolla. Tällä lisäpanostuksilla tavoitellaan 900 miljoonan euron rahoitusta kasvuyrityksiin. Näen itse näissä valtavia mahdollisuuksia pohjoiselle, Slunga-Poutsalo sanoo.

Valtiosihteeri jatkaa, että hallitusohjelmassa on yleisestikin paljon asioita, jotka kohdentuvat pohjoiseen tai joiden kohdentuminen pohjoiseen tulee varmistaa.

– Hallitus on tänä vuonna myöntänyt pohjoiseen Suomeen (Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi) EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta yhteensä noin 106 miljoonaa euroa alueiden elinkeinorakenteen uudistamiseen ja työllisyyden ja osaamisen parantamiseen. Rahoitusta on käytetty mm. alueiden pk-yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen, TKI-hankkeisiin ja matkailuun. Julkisen talouden kehyksissä on varattuna vajaa 300 miljoonaa euroa EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta itäiseen Suomeen vuosille 2025-2027.

Ihmisen ja työn kohtaamiseen uusia ratkaisuja

Slunga-Poutsalo toteaa, että myös alueiden edustajien omat kokemusperäiset näkemykset kehittämisen tilannekuvasta ja tarpeista ovat olennaisia ohjelmatyön onnistumiselle.

– Tavoitteena on lisätä koko Suomen menestymistä investointien houkuttelussa sekä tukea suunniteltujen ja jo toteutettujen investointien onnistumista. Globaali tilanne, ehkä kiristyväkin, vaikuttaa myös pohjoiseen. Ihmisten ja työn kohtaaminen, osaava työvoima oikeissa paikoissa, hyvän elämän edellytykset ja pärjääminen vaativat pohjoisessa omanlaisiaan ratkaisuja.

– Pohjoisen asenteella, teollisella osaamisella ja vihreällä energialla voidaan alueellisten toimijoiden ja hallituksen tuella sekä Pohjoismaiden ja EU-yhteistyön vauhdittamana kasvattaa investointien vaikuttavuutta ja muodostaa globaalisti merkittävä kasvuvyöhyke, joka tukevoittaa huomattavasti koko Suomen kilpailukykyä.